Muotoilu on perinteisesti nähty tuotesuunnitteluna ja käsillä tekemisenä. Tämän päivän muotoilijoiden työkenttä on kuitenkin laajempi. Se pitää sisällään myös vaikkapa käyttöliittymien, palvelukokemusten ja kaupunkiympäristöjen kehittämistä.
– Olen huomannut, että muut ihmiset eivät aina ymmärrä, mitä muotoilu on, kertoo kolmatta vuotta palvelumuotoilua LAB Muotoiluinstituutissa opiskeleva Jenan Bayati.
Erityisesti digitalisaatio on vaikuttanut muotoilualan murrokseen.
Jenan Bayatin mukaan muotoilualan opiskelijoilta vaaditaan uutta osaamista laajasti.
– Oli sitten valokuvaaja, palvelumuotoilija tai graafikko, työpaikan voi ratkaista se, osaako käyttää jotain ohjelmaa vai ei.
Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon selvitysten mukaan (siirryt toiseen palveluun) digitaalisen muotoilun alalla liikevaihto on kasvanut vuosina 2010–2020 143 prosenttia ja henkilöstön lisäys 79,5 prosenttia.
Perinteisemmästä muotoilusta tunnetun designteollisuuden liikevaihto laski samaan aikaan 2,5 prosenttia. Vuonna 2020 henkilöstövähennystä kirjattiin viidennes vuoteen 2010 verrattuna.
Muotoiluinstituutin uusi johtaja korostaa muotoilun kestäviä arvoja
LAB ammattikorkeakoulun Muotoiluinsitituutin johtajan Tytti-Lotta Ojalan mukaan muotoilijoilla on periaatteessa aina kolme mahdollisuutta työllistyä.
– Voi olla yrittäjä, freelancer tai työskennellä yrityksen sisällä työntekijänä.
Vaikka muotoilun opetus nojaa edelleen vahvasti muotoilun perinteisiin, se muuttuu ajan mukana.
– On edelleen paljon käsillä tekemistä, mutta muotoiluala on yhä enenevässä määrin murroksessa, ja työelämän tarpeisiin halutaan vastata.
Joulukuussa työnsä Lahdessa aloittanut Ojala pitää lähtökohtana, että opetuksessa otetaan huomioon ajassa liikkuvat arvot ja kestävä kehitys.
– Muotoiluosaamista ei voi olla ilman, että ymmärtää planeetan tarpeet. Kestävyyskysymysten täytyy olla muotoilijan työssä aina mukana.
Tytti-Lotta Ojalalla on aiempaa kokemusta muun muassa muotoilun hyödyntämisestä kansainvälisessä liiketoiminnassa. Hän pitää tärkeänä, että oppilaitokset kehittävät suhteitaan ulkomaille.
Muotoiluinstituutti on Ojalan mukaan pärjännyt loistavasti esimerkiksi englanninkielisen koulutuksen hakijamäärissä. Vastaavasti omien opiskelijoiden ja henkilökunnan opiskelua ulkomailla olisi tärkeää edistää eri tavoin.
Opiskelijoiden näkemykset paremmin huomioon
Viime syksynä julkisuudessa oli tietoja Muotoiluinstituutin opiskelijoiden työtyytymättömyydestä opetukseen. Pidemmän aikaa kytenyt kritiikki purkautui mielenilmauksena.
Tytti-Lotta Ojala aikoo omalta osaltaan olla rakentamassa vuoropuhelua opiskelijoiden suuntaan.
– Tulen säännöllisesti tapaamaan opiskelijoiden edustajia.
Hän kertoo pitävänsä ovia auki myös rennommalle jutustelulle.
– Opiskelijat katselevat maailmaa toisin kuin edelliset sukupolvet. Toivon, että tätä dialogia saan käydä heidän kanssaan vielä paljon.