Báikkálaš historjá, bearaš ja ruovttuguovlu leat dehálaččat sámeguovllu nieiddaide. Dát boahtá ovdan filosofiija magisttar Helena Ristaniemi nákkosdutkamušas ”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” : historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämässä. Das son lea čielggadan, makkár mearkkašupmi ruovttuguovllus ja báikkálaš historjjás lea davimus Sámi nieiddaide.
Ristaniemi lea juo ovdal nákkosdutkamuša guorahallan sámenuoraid skuvlavásáhusaid iežas progradu dutkamušastis.
– Dalle nuorat hálle iežaset vánhemiid ja áhkuid ja ádjáid skuvlaáiggiin ja das, mo dat váikkuhit ain otná beaivvege. Historjjá váikkuhus ain dálá áigái beroštahttá ja nákkosdutkamušas dán fáttá lei vejolaš čiekŋudit sohkabuolvvaid badjel viidásut kontekstii, čilge Ristaniemi.
Nákkosdutkamušas guovddážis lea báikkálaš historjjáid mearkkašupmi. Nieiddat mat ledje mielde dutkamušas, dovdet iežaset ruovttuguovllu historjjá bures.
– Buot nuorat dovdet historjjá bures ja das lea hállojuvvon sihkkarit ruovttus ja báikkálaš servošis oluge.
Ristaniemi ulbmilin leamašan buktit ovdan ođđa dieđuid davi nieidakultuvrras. Stuorámus erohussan mátti nieidakultuvrraid ektui son máinnaša luonddu ja bearraša mearkkašumi sámeguovllu nieiddaid eallimis. Sámis nieiddat leat ollu luonddus iežaset ustibiiguin ja bearrašiiguin.
– Árat dutkamušas boahtá ovdan dat, ahte bearrašis ii leat šat nu stuorra mearkkašupmi nuoraide, muhto buot nieiddat geaid lean jearahallan, hállet olu ja hui lieggasit iežaset bearrašis, čilge Ristaniemi.
Sámeguovllu nieiddat leat aktiivvalaččat ja diđolaččat
Helena Ristaniemi lea eret Muhosis ja lea válmmaštuvvan sámi kultuvrra magisttarin Oulu universitehtas. Nákkosdutkamušas son álggii dahkat Northern Rural Youth in Flux -fidnu olis, mas čuvvot davi nuoraid ja sin eallimii guoski gažaldagaid.
Nákkosdutkamuššii oassálaste 12 nieidda Suoma sámeguovllus. Jearahallamiidda oassálastán nieiddain oassi ledje sápmelaččat ja oassi fas suopmelaččat. Jearahallojuvvon nieiddat ledje 14–15-jahkásaččat, go dutkamuš álggii ja Ristaniemi jearahalai sin golmma geardde. Nákkosdutkamušas sii leat mielde anonyman.
– Dutkamuššii leat geahččalan gávdnat Suoma sámeguovllu nuoraid nu viidát, ahte ii livčče sáhka dušše ovtta nuoraidjoavkkus, čilge Ristaniemi.
Ristaniemi mielde sámeguovllu nuorra nieiddat leat aktiivvalaččat ja maiddái diđolaččat áššiin.
– Go ságastalaimet ámmátválljemis ja sii smiehtadedje vaikkoba boazodoalu, de sii bukte ovdan dan, mo sohkabealle rollat leat rievdame. Nuppe dáfus sii maid kritiserejedje árbevirolaš sohkabeallenorpmaid ásaheami. Nuorat eai dohkkehan buot áššiid, muhto háliidedje ovdánit iežaset jurddašeamis.
Ráhkisvuohta ruovttuguvlui váikkuha boahttevuođa plánaide
Dutki mielas vuorddekeahtes diehtu lei dat, ahte sámedutkamušas ja sámepolitihkas oahpes doahpagat gullojedje nuorra nieiddaid ságain. Doahpagiid bokte sii maid suokkardalle iežaset bearraša ja servoša historjjá.
– Sii hálle suomaiduhttimis ja dáruiduhttimis. Ja daid bokte sii maid geahčadit vássánáiggi gažaldagaid.
Ristaniemi mielde jearahallojuvvon nieiddaide ruovttuguovlu lea hui ráhkis. Oassi sis fárrii dutkamuša áigge oahpuid maŋis eará báikegoddái. Nieiddat, geat fárrejedje, muittašedje iežaset ruovttuguovllu liekkusvuođain.
– Árat dutkamušain lea boahtán ovdan, ahte eandalitge nieiddat háliidit fárret eret boaittobeale guovlluin. Ruovttuguovllu eai leat atnán árvvus ja dan leat juobe heahpanan. Sámeguovllu nieiddat goit leat čeavlát iežaset davi ruovttus ja sii háliidit maid fievrredit dan fárustis ođđa eallindiliide.
Ruovttuguovllu mearkkašupmi ja báikkálaš historjá oidnojit maid jearahallojuvvon nieiddaid boahttevuođa plánain. Eanadlitge sápmelaš nieiddat smihttet ámmátválljema dan geahččanguovllus, ahte sáhtašedje ain boahttevuođasge eallit ruovttuguovllustis.
– Sámegiella ja kultuvrra leat dehálaččat ja daid áššiid sámenieiddat háliidit gáhttet maid boahttevuođasge. Máŋgasat smihttege, ahte mii livččii dakkár ámmát, man dagašii vejolažžan máhccat fas davás.
Helena Ristaniemi nákkosdilálašvuohta lea Oulu universitehtas bearjadaga 27.1.2023 dii 12. Vuostenákkáhallin doaibmá professor Sanna Valkonen Lappi universitehtas ja kustosin doseanta Kaisa Vehkalahti Jyväskylä universitehtas.