Hyppää sisältöön

Pizzoissa ei ole enää sipulia ja lentoemännät sortuivat salakuljetukseen – sipulista tuli Filippiineillä luksustuote

Maksaisitko 13 euroa kilosta sipulia? Filippiineillä on syöty viime viikkoina maailman kalleinta sipulia.

Sara Rigatelli

MANILA Philippine Airlines -yhtiön lentoemännät yrittivät tuoda tammikuun puolivälissä matkalaukuissaan Filippiineille yhteensä 27 kiloa sipulia.

Saudi-Arabian Riadista ja Arabiemiraattien Dubaista lentäneet kymmenen miehistön jäsentä jäivät kuitenkin kiinni tullissa (siirryt toiseen palveluun).

Sipulin ja muiden maataloustuotteiden tuominen Filippiineille on kielletty ilman asianmukaisia lupia kasvitautien ja tuholaisten estämiseksi.

Lentoemännät eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat trokanneet sipulia maahan viime aikoina. Sen verran haluttu hyödyke sipulista on tullut Kaakkois-Aasian saarivaltiossa.

Filippiiniläinen nainen nostelee sipulisäkkejä.
Filippiiniläinen nainen avaa sipulisäkkiä Quezon Cityssä 10. tammikuuta. Kuva: Rolex Dela Pena / EPA

Pizzaketju karsi sipulit pizzoistaan

Kalleimmillaan sipuli on maksanut vuodenvaihteessa 800 Filippiinien pesoa eli yli 13 euroa kilolta (siirryt toiseen palveluun). Se on ollut kaksi–kolme kertaa enemmän kuin kanan-, porsaan- tai naudanliha.

Vielä kesällä sipulikilon sai 80 pesolla, eli samaan hintaan kuin Suomessa nyt, vajaalla puolellatoista eurolla.

Hinta on siis kymmenkertaistunut puolessa vuodessa.

Tämän seurauksena ravintolat ovat ryhtyneet annostelemaan (siirryt toiseen palveluun) sipulia: pizzaketjut ovat karsineet sitä pizzoistaan ja Burger King (siirryt toiseen palveluun) hampurilaisistaan.

Rappler-verkkolehden tekemän selvityksen mukaan keltasipulit olivat marraskuun lopussa Filippiineillä kalleimpia maailmassa (siirryt toiseen palveluun).

Sipulihuumori kukkii somessa, mutta monia perheitä ei naurata

Sipulimeemit ovat levinneet internetissä, kun filippiiniläiset ovat vitsailleet uudesta luksustuotteesta, sipulista.

Vitsit ovat kuitenkin vähissä puolella filippiiniläisperheistä, jotka määrittelevät (siirryt toiseen palveluun) itsensä köyhiksi.

Sipuli kuuluu olennaisena osana filippiiniläiseen ruokaan, ja siitä on tullut maassa inflaation symboli.

Juuri nyt sipulin hinta on laskenut huipustaan, mutta kilo sipulia maksaa yhä (siirryt toiseen palveluun) enemmän kuin esimerkiksi kilo kotimaista kalaa tai kanaa.

Miten tähän on tultu?

Sipulit mädäntyivät tienposkeen, hallitus vitkutteli tuontia

Sipulisoppa on sekoitus maanviljelyn tehottomuutta, välistävetäjien häikäilemättömyyttä ja hallituksen toimettomuutta.

Filippiiniläinen perhe torilla ostoksilla.
Monet filippiiniläisperheet tuntevat sipulin hinnan nousun nahoissaan. Kuva torilta Quezon Citystä 26. tammikuuta. Kuva: Rolex Dela Pena / EPA

Presidentti Ferdinand Marcos Juniorin mukaan sipulin ja muiden maataloustuotteiden salakuljetus on riistäytynyt käsistä (siirryt toiseen palveluun) Filippiineillä. Monet johtavat poliitikot syyttävät korkeista hinnoista kartelleja (siirryt toiseen palveluun), jotka ostavat sipulit halvalla viljelijöiltä, pimittävät niitä ja myyvät ne sitten kalliilla kauppoihin.

Salakuljetus ja hintamanipulointi ovat maassa aitoja ongelmia, mutta eivät suinkaan ainoita: esimerkiksi viime keväänä viljelijät joutuivat jättämään sipuleitaan mädäntymään tienposkiin (siirryt toiseen palveluun), koska kylmävarastoja ei ollut tarpeeksi.

Saarivaltiossa myös viljelytuotteiden kuljetus (siirryt toiseen palveluun) tökkii.

Lisäksi luonnonmullistukset ovat tuhonneet sipulisatoa, viimeisimpänä Nalgae-myrsky loka–marraskuun vaihteessa.

Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos Jr puhuu paneeliistunnossa Maailman talousfoorumin (WEF) 53. vuosikokouksessa Davosissa Sveitsissä 18. tammikuuta 2023.
Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos Junior osallistui Maailman talousfoorumiin Sveitsissä 18. tammikuuta. Kuva: Gian Ehrenzeller / EPA

Sipulipula oli nähtävissä jo kesällä (siirryt toiseen palveluun), mutta Marcos on ollut haluton tuomaan maataloustuotteita ulkomailta: hän haluaa tukea (siirryt toiseen palveluun) ja kehittää Filippiinien omaa maataloutta. Noin neljännes (siirryt toiseen palveluun) Filippiinien työvoimasta saa elantonsa maataloudesta.

Ongelma vain on, että se on erittäin huonoissa kantimissa.

Tästä on syyttäminen myös presidenttiä itseään. Aloittaessaan kesällä Marcos halusi itselleen poikkeuksellisesti myös maatalousministerin salkun.

Hän perusteli ratkaisua sillä, että ruokaturva on hänen painopisteitään. Presidentti ei ole kuitenkaan ehtinyt keskittymään maatalouden ongelmiin riittävällä vakavuudella, eikä ole suostunut (siirryt toiseen palveluun) nimittämään täysipäiväistä maatalousministeriä kritiikistä huolimatta.

Kriitikkojen joukkoon on liittynyt myös hänen siskonsa, senaattori Imee Marcos.

Seuraavaksi: valkosipulikriisi

Presidentti Marcos salli (siirryt toiseen palveluun) viimein sipulin rajatun tuonnin ulkomailta tässä kuussa, mutta päätös tuli auttamattoman myöhään sipuli-inflaation kanssa kärvistelleiden kansalaisten kannalta.

Mielenosoitus Filippiineillä, ruuan hinnan nousua vastaan.
Filippiiniläiset osoittivat mieltään ruoan hinnan nousua vastaan maatalousministeriön edessä Quezon Cityssä 16. tammikuuta. Kuva: Rolex Dela Pena / EPA

Ajoitus on onneton myös viljelijöille: ulkomaista sipulia alkaa virrata maahan juuri, kun kotimainen sadonkorjuu käynnistyy. Tämä todennäköisesti polkee (siirryt toiseen palveluun) viljelijöiden tuloja.

He myivät jo aiemmin tänä vuonna satonsa pilkkahinnalla (siirryt toiseen palveluun) ja joutuivat sitten ostamaan sipuleita kaupasta ennätyshinnalla.

Lähiaikoina sipulin hinnan odotetaan siis laskevan ainakin jonkin verran.

Mutta seuraava kriisi voi olla jo ovella: Filippiineillä on pulaa myös valkosipulista (siirryt toiseen palveluun), kananmunista (siirryt toiseen palveluun), suolasta ja sokerista.

Viime syksynä sokeripula johti jo Filippiineillä muun muassa Coca-Colan tuotantovaikeuksiin.

Voit keskustella aiheesta 28.1. kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle