Savonlinnan ja Kemin kaupunkien mielestä Savonlinnan ja Länsi-Pohjan sairaaloiden asema ja rahoitus on turvattava lainsäädännössä velvoittavasti. Kaupunginhallitusten lausuntojen mukaan Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille tulee säätää velvoite ylläpitää kahta ympärivuorokautisesti toimivaa yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä. Lisäksi valtion on varmistettava toiminnan rahoitus eli hyvinvointialueille tulee säätää oikeus erilliskorvaukseen lisäkustannuksista.
Kaupunginhallitukset esittävät asiasta tehtyyn esitysluonnokseen muutoksia, jotka poistaisivat kahden yksikön jatkamiseen liittyvän ehdollisuuden ja epävarmuuden. Esimerkiksi sanamuoto, jonka mukaan valtio voi myöntää erilliskorvauksen, tulisi muuttaa velvollisuudeksi maksaa erilliskorvaus.
Tärkeänä pidetään myös, että korvauksen 20 prosentin enimmäisraja poistetaan, ja korvaus saadaan todellisista kustannuksista. Viidenneksen enimmäisraja pienentäisi korvauksia useilla miljoonilla euroilla.
Savonlinnan ja Kemin kaupunginhallitusten lausunnot perustuvat oikeustieteen tohtori ja professori (emeritus) Kaarlo Tuorin antamaan lausuntoon.
Ei toisi lisää, vaan turvaisi aiemman
Savonlinnan ja Kemin kaupunkien edustajat keskustelivat tilanteesta perjantaiaamuna alueidensa kansanedustajien kanssa. Keskustelussa tuotiin esille, että perustuslaillisia esteitä näitä kahta sairaalaa koskeville erityisratkaisuille ei ole.
– Kemin ja Savonlinnan aseman turvaamisella ei olla vaatimassa mitään uutta tai lisää, muistutti kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.).
Kulmuni viittasi joidenkin muiden hyvinvointialueiden esittämään kritiikkiin Savonlinnan ja Länsi-Pohjan erillisrahoituksesta. Hänen mukaansa kritiikille ei ole perusteita, koska Savonlinna ja Länsi-Pohja eivät ole vailla mitään ylimääräistä.
Lappi ja Etelä-Savo ovat ainoat hyvinvointialueet, joissa kaksi sairaanhoitopiiriä on sulautettu yhdeksi, ja siksi tilanne on toisenlainen kuin muilla hyvinvointialueilla.
Kaupunkien lausunnoissa on tuotu esille myös niin kutsuttu heikennyskieltovaikutus, joka perustelee kahden ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpitämistä.
Kemin kaupunginhallitus perustelee sairaalan tarvetta muun muassa sillä, että väestön sairastavuus ja ikä on keskimääräistä korkeampi, matkailijoita ja kesäasukkaita on paljon, alue on suuri ja etäisyydet pitkiä. Savonlinnan kaupunginhallitus toteaa lisäksi, ettei erilliskorvaus ole ongelma yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Aamun keskustelussa todettiin monella suulla, että sairaaloiden toiminnan turvaaminen on viime kädessä poliittinen päätös. Rahoituslain eli voimaanpanolain valmistelu on vielä kesken.
Kansanedustaja Kaisa Juuso (ps.) kantoi huolta siitä, että valmistelulle on aikaa enää muutama viikko.
– Mietinnön pitäisi valmistua 20. helmikuuta mennessä, jotta se saadaan eduskunnan käsittelyyn ajoissa.
Sote-valiokunnan käsittelyssä on jo Länsi-Pohjan ja Savonlinnan sairaaloita koskevan kymmenen vuoden määräaikaisuuden poistaminen, mutta valiokunta odottaa saavansa samanaikaisesti käsiteltäväksi myös ns. rahoitus- eli voimaanpanolain.
Maan hallitus esitti joulukuussa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden ympärivuorokautisten yhteispäivystysyksiköiden jatkoa ilman määräaikaa. Sote-ministeriötyöryhmä laittoi myöhemmin lausunnolle täydentävän hallituksen esityksen, jonka mukaan valtio voi myöntää erillisen korvauksen Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystyssairaalan ylläpidosta aiheutuviin lisäkustannuksiin.
