Puolueet ovat valmiita antamaan koulutukseen lisää rahaa, vaikka menojen leikkaukset painavatkin niskassa.
Koulutuksen rahoituksen nostaminen oli ainoa asia, josta kaikki olivat samaa mieltä, kun Yle kysyi puolueilta, millaista talouspolitiikkaa ensi vaalikaudella tulisi tehdä.
Puoluekannatusmittauksia johtava kokoomus on esittänyt miljardien leikkauksia menoihin ensi vaalikaudelle. Koulutusmenoja puolue kuitenkin lisäisi.
– Kyllä pitää, koska joudutaan sopeuttamaan paljon, niin meidän täytyy kuitenkin huolehtia tulevaisuudesta, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.
Puoluejohtajat eivät mielellään esitä tarkkoja euromääriä, kuinka paljon koulutusmenoja tulisi ensi vaalikaudella kasvattaa.
– Ei ole asetettu tarkkaa summaa, mutta varmasti kyse on sadoista miljoonista, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo.
Uutiset peruskoulusta huolestuttavat puoluejohtajia
Puoluejohtajat niin vasemmalla kuin oikealla ovat huolissaan peruskoulun tilasta ja lasten oppimiseroista.
– On huolestuttavaa, että yhä useammat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät hallitse lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitoja. Haluamme katkaista trendin, jossa erityisesti pojat syrjäytyvät, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo.
Vasemmistoliitto kaventaisi lasten oppimiseroja panostamalla oppimisen tukeen, mikä maksaisi puolueen mukaan noin 200 miljoonaa euroa. Myös vihreät kasvattaisi oppimisen tuen rahoitusta.
– Jotta me saamme lisää pienryhmäopetusta, lisää erityisopettajia, ryhmäkoot kohtuullisiksi, meidän pitää olla valmiita panostamaan koulutusjärjestelmään, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.
Liike Nytin Harry Harkimo panostaisi peruskoulutukseen 200 miljoonaa euroa vuodessa.
– Pienen maan ainoa mahdollisuus menestyä on pitää koulutuksen taso korkeana ja kehittää viennissä tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa, Harkimo sanoo Ylen kyselyssä.
Osaavasta työvoimasta pula, korkeakoulupaikkoja lisättävä
Useimmat puoluejohtajat esittävät Ylen kyselyssä korkeakoulupaikkojen lisäämistä.
Kokoomuksen Petteri Orpo asettaa tavoitteeksi, että vähintään puolet ikäluokasta saisi korkeakoulutuksen, koska kutistuva väestö ja osaavan työvoiman puute uhkaavat hidastaa hyvinvoinnin kasvua.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra lisäisi korkeakoulupaikkoja. Hän huomauttaa kuitenkin, että Suomen työmarkkinat tarvitsevat myös toisen asteen ammattiosaajia.
– Ammattikoulutuksen on saatava sellaiset määrärahat, joilla opetuksen tasoa ja tutkintojen sopivuutta työmarkkinoilla saataisiin parannettua nykyisestä, Purra sanoo.
”Leikkauslistat eivät lopu, jos koulutukseen ja tutkimukseen ei nyt panosteta”
Keskusta on sitoutunut kasvattamaan tutkimus- ja tuotekehittämispanostuksia vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Puolue viittaa parlamentaarisesti sovittuun.
– Tällä uralla pitää edetä ensi vaalikaudellakin, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo Ylen kyselyssä.
Myös kokoomus ja SDP korostavat tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiorahoituksen kasvattamista.
– Meillä on aika iso tuottavuusongelma, joka juontuu suoraan panostusten tippumisesta, SDP:n Matias Mäkynen sanoo.
Mäkysen mukaan leikkauslistoja tulee toisensa perään, jos koulutukseen ja tutkimukseen ei nyt panosteta.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28. tammikuuta kello 23:een saakka.
