Pari vuotta sitten voimaan astunut uusi tieliikennelaki toi mukanaan yli 50 täysin uutta liikennemerkkiä. Ne pitää olla paikalleen asennettuina vuoteen 2030 mennessä.
Liikennemerkit ovatkin aiheuttaneet kuhinaa kaikissa Suomen kunnissa. Katseet ovat myös tienpientareille asetetuissa liikennemerkeistä ja ajoratamerkinnöissä.
Pari vuotta sitten Hausjärven kunta Etelä-Hämeessä sai soiton Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijalta Anssi Karhuselta, joka halusi tehdä opinnäytetyönä (siirryt toiseen palveluun) selvityksen kunnan liikenteenohjauksesta. Kunta vastasi heti myöntävästi.
– Se työ oli meille pieni lottovoitto. Kunnalla on ohuet resurssit ja vähän asiantuntemusta, tunnustaa Hausjärven tekninen johtaja Jouni Mattsson.
– Opinnäytetyön tekemiseen vaadittu työmäärä oli erittäin suuri ja sen suuruus tuli yllätyksenä tekijälle, tunnustaa liikennealan insinööriopiskelija Karhunen loppuraportissaan.
Karhunen kävi läpi muun muassa Hausjärven neljän isomman taajaman liikennemerkit, yhteensä 1 700 merkkiä. Hän löysi satoja joko kaatuneita, väärin aseteltuja, epävirallisia, vanhentuneita tai muuten tarpeettomaksi jääneitä liikennemerkkejä.
Vanhin merkki oli vuodelta 1937.
Hausjärvi asentaa sata merkkiä vuodessa
– Noin 270 merkkiä oli niin huonokuntoisia, että ne pitää vaihtaa. Työhön on jo lähdetty, sillä meillä selvityksen pohjalta hyvin tiedossa, mitä merkkejä puuttuu ja miltä osin on korjaamisen tarvetta, Jouni Mattson iloitsee.
Kaikkiaan korjaamista on kunnassa noin 350 kohteessa. Töitä riittää muutamaksi vuodeksi, sillä tavoite on uusia merkkejä sadan merkin vuosivauhdilla.
– Hausjärven kunnan osalta kyse on noin 50 000 euron kustannuksesta. Kun se jakaantuu muutamalle vuodelle, niin se ei ole kohtuuton, Mattsson myöntää.
Hausjärvi on esimerkki siitä, mitä uusi tieliikennelaki käytännössä merkitsee Suomen kunnissa lähivuosien aikana. Ohjeistusta kunnat ovat saaneet Kuntaliitosta.
Esimerkiksi pyöräteiden jatkeet merkittiin heti työlistan kärkeen, kun laki astui voimaan. Myös kaksisuuntaiset pyörätiet on merkittävä. Tälle työlle annettiin seitsemän vuoden siirtymäaika.
Kanta- ja Päijät-Hämeessä on 30 000 liikennemerkkiä
Valtion omistamilla teillä mittakaava on suurempi. Yleisistä teistä huolehtivat ELY-keskukset. Ne ovat Väyläviraston ohjauksessa, joka myös myöntää vuosittaiset määrärahat.
Esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeessä tieliikennelain muutos koskettaa useita tuhansia merkkejä.
– Meidän kahden maakunnan urakka-alueilla on noin 30 000 liikennemerkkiä ja koko Uudenmaan ELY:n alueella niitä on yli 100 000 kappaletta, selventää kunnossapitovastaava Henri Aaltonen Kaakkois-Suomen ELY:stä.
Hän arvioi karkeasti, että tähän mennessä olisi uuden lain edellyttämiä merkkimuutoksia tehty Kanta- ja Päijät-Hämeen urakka-alueilla noin 5 000 merkin edestä.
Hommaa riittää vielä.
– Se on täysin rahoituksesta riippuvainen, missä syklissä niitä pystytään vaihtamaan.
Merkkien uusimiseen myönnetyt rahat ovat koko ajan vähentyneet. Kun vuonna 2020 Uudenmaalle ELY:lle myönnettiin kylttioperaatioon miljoona euroa, niin tänä vuonna potti on noin 220 000 euroa.
Tuosta summasta noin kolmasosa osuu Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelle.
Teiden tiedot kootaan Digiroadiin
Liikennemerkit ja muut liikenteen ohjausmerkinnät taltioidaan nykyään Digiroadiin (siirryt toiseen palveluun). Se on Väyläviraston avoin ja kansallinen avoimen datan tietojärjestelmä. Sinne on tähän mennessä viety tiedot reilusta miljoonasta liikennemerkistä.
– Merkeistä noin 650 000 on valtion teillä ja loput kuntien katuverkolla sekä yksityisteillä, kertoo tiestötietojen asiantuntija Jani Lehenberg Väylävirastosta.
Puuttuvia liikennemerkkejä on vielä paljon.
Hausjärven liikennemerkkiselvityksen yhteydessä paljastui, että kunnan liikennemerkeistä vielä noin 600:n merkin tiedot puuttuivat. Nyt Hausjärvi on tuonut Digiroadiin 3850 merkin tiedot. Hämeenlinnalta on saatu lähes 8000 ja Lahdelta 5250 merkin tiedot.
Liikennemerkin kuntotietoa ei ole kuitenkaan pakko järjestelmään merkitä, joten tiedot ovat vajavaisia.
Liikennemerkkien töhrijät aiheuttavat kuluja tienpitäjille
Hausjärven tekninen johtaja Jouni Mattsson hinkkaa liikennemerkkiä Ryttylän kyläraitilla. Joku on tuhrinut merkin mustalla maalia.
– Näitä puhdistetaan liuottimilla, mutta välillä joudutaan vaihtamaan merkki. Se ei ole kovin halpaa. Uusi merkki maksaa meille 100 – 200 euroa, Mattsson laskeskelee.
ELY-keskuksilla on huonokuntoisia liikennemerkkejä varten eri budjetti.
– Esimerkiksi Lahden urakassa vaihdetaan vuosittain 345 kappaletta huonokuntoisia liikennemerkkiä. Hyvinkään urakassa vastaava luku on 305, kertoo Henri Aaltonen.
Lisätty 27.1.2023 klo 11.30 linkki Anssi Karhusen opinnäytetyöhön ja video, joka näyttää miten jalkakäytävää osoittava liikennemerkki on kehittynyt vuosien aikana.
