Tiistaina iltapäivällä Facebookin Jyväskylän latutilanne -ryhmään (siirryt toiseen palveluun) ilmestyy viesti Outilta: “Mikä on Ladun Majan, Soidenlammen lenkkien tilanne? Latuinfon mukaan kunnostettu sunnuntaina.”
Ja vain muutamaa minuuttia myöhemmin kysyjä saa vastauksensa: “Loistokunnossa tänään!”
Vastaavia kyselyitä riittää ryhmässä, jossa jäseniä on jo 11 000.
Keskustelu on kiihtynyt ja Facebook-ryhmän jäsenmäärä kasvanut tänä talvena, kun Jyväskylä vaihtoi vanhan Latuinfo-sivustonsa uuteen Fluent Outdoors-järjestelmään.
Sen avulla liikkujien piti päästä seuraamaan reaaliajassa Jyväskylän kaupungin latujen kunnostustilannetta, mutta alku ei ole ollut ihan niin sujuvaa kuin mitä ohjelmiston nimi antaa ymmärtää.
Vanha latuinfo oli Jyväskylän suosituimpia nettisivuja
Fluent Outdoorsin pitäisi seurata automaattisesti latukoneen käyttäjän GPS-jälkeä ja merkitä latu kunnostetuksi, kun kone on kulkenut päivityspisteen ohi.
Automatiikka ei kuitenkaan ole toiminut ja tietoja on jouduttu päivittämään käsin. Iso osa latukunnostuksista on jäänyt kokonaan merkitsemättä ja verkkosivun perusteella vaikuttaa, ettei latuja ole ajettu moneen päivään.
– Meillä on selvityksessä, onko vika meissä käyttäjissä vai järjestelmässä. Ilmeisesti se on vähän molemmissa päissä, sanoo Jyväskylän liikuntapalvelujen palveluesimies Jukka Karttunen.
Korona-aikana ulkoliikunnan suosio on kasvanut. Karttusen mukaan se on nostanut kaupunkilaisten odotuksia latujen kunnostuksen ja niistä tiedottamisen suhteen.
– Pandemian aikana tiedonjano on muuttunut ja oletetaan että tietoa saa heti ja ajantasaisesti. Siihen halusimme vastata tällä uudella järjestelmällä, mutta kaikki ei ole mennyt ihan niin kuin Strömsössä.
Jyväskylän vanha Latuinfo-sivusto on ollut talviaikaan kaupungin suosituimpia nettisivuja. Latauksia on tullut jopa 200 000 kuukaudessa.
Harrastajakoodaajat ja some paikkaavat kaupungin viestintää
Vastareaktiona kaupungin järjestelmien toimimattomuudelle hiihtäjät ovat ottaneet ohjia omiin käsiinsä. Virallisen latuinfon rinnalle on Jyväskylässä noussut tavallisten kuntalaisten ylläpitämiä sivustoja ja yhteisöjä välittämään tietoa latujen kunnosta.
Esimerkiksi Latuinfo+ (siirryt toiseen palveluun) hakee automaattisesti tiedot sekä uudesta että vanhasta latutietojärjestelmästä kokoaa ne yhteen. Kunnostuksista ilmestyy päivitykset Twitteriin ja ne voi tilata myös puhelimeensa.
Muuramelainen hiihtoharrastaja kertoo koodanneensa sivun harrastusprojektina jo vuonna 2018, mutta aivan viime aikoina se on löytänyt paljon uusia käyttäjiä.
Jyväskylän latujen kunnosta keskusteleva Facebook -yhteisö on sekin jo 10 vuotta vanha, mutta viime vuosina kuhina sivulla on kasvanut.
Parin viime vuoden aikana ryhmään on tullut räjähdysmäisesti lisää jäseniä, samaa tahtia hiihdon suosion nousun kanssa. Tänä talvena nähtiin vielä uusi hyppäys jäsenmäärässä.
– Kun tietoa ei ole entiseen tapaan löytynyt kaupungin sivuilta, moni on hakeutunut meidän epäviralliselle kanavallemme. Alkutalvesta tuli viikottain useita satoja ihmisiä lisää, kertoo Heidi Lindfors, yksi ryhmän ylläpitäjistä.
Keskustelu yltyy välillä tuliseksikin, mutta ylläpitäjät toivovat, että puhe pysyisi asiallisena ja hiihtäjiltä löytyisi ymmärrystä myös kaupungille.
– Ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin, kun ei ollut mahdollisuutta selvittää mistään, onko latua ajettu. Nykyään ollaan ehkä liiankin tarkkoja, ettei voida lähteä hiihtämään, jos latua ei ole juuri ajettu, koko ikänsä aktiivisesti hiihtoa harrastunut Lindfors sanoo.
Vasta-ajettu latu houkuttaa hiihtäjiä
Suurimmissa hiihtokeskuksissa latukoneiden liikkeitä voi jo seurata reaaliaikaisesti karttapalveluissa. Jyväskylässäkin toiveita reaaliaikaisesta seurannasta on esitetty.
– Hiihtäjä tuntuu nykyään tarvitsevan tiedon jo, kun ladun kunnostus on alkamassa. Että pystyy valmistautumaan siihen kun latukone menee ohi, palveluesimies Jukka Karttunen sanoo.
Karttunen muistuttaa kuitenkin, ettei aivan latukoneen perässä kannattaisi hiihtää. Se on on paitsi turvallisuusriski hiihtäjälle itselleen, myös karhunpalvelus muille ladun käyttäjille.
– Kun latu on ajettu, sen pitäisi saada hetken aikaa tekeytyä, jolloin se kestää kulutusta paremmin. Vasta-ajettu ura murtuu helpommin, Karttunen kertoo.
