Niinistö muistutti A-Talkissa, että jossain vaiheessa Ukrainan ja Venäjän pitäisi sopia oikeudenmukainen rauha. Se on presidentin mukaan kuitenkin yhä kaukana.
Vaikka maat pääsisivät rauhansopimukseen, niin jännite jää.
– Meneepä raja missä tahansa, niin jännite säilyy.
Niinistön mukaan pysyvään rauhaan tarvitaan maailman suuria mahteja, Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Intiaa vahvistamaan tilannetta.
Niinistön mukaan Leopard-taistelupanssarivaunut eivät yksin ratkaise sotaa Ukrainassa, vaikka ovatkin “raskaita, kovia, tehokkaita aseita”.
– Niillä on huomattava merkitys Ukrainan taistelun kannalta.
Saksa vahvisti eilen keskiviikkona Leopard-taistelupanssarivaunujen lähettämisen Ukrainalle. Samalla maa antaa myös muiden maiden viedä saksalaisvalmisteisia panssareita Ukrainaan.
Niinistö vieraili Ukrainassa aiemmin tällä viikolla. Hän tapasi vierailullaan muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin.
Niinistön mukaan “kokonaiskuva oli hyvinkin puhutteleva”.
Ukrainalaiset ovat varoitelleet jo pidemmän aikaa, että Venäjä on aikeissa aloittaa uuden suurhyökkäyksen.
Niinistö muistutti, että sota tuskin ratkeaa yhdellä suuroperaatiolla.
– En usko, että tätä sotaa yhdellä suurhyökkäyksellä selvitetään.
Niinistön mukaan ei ole viitteitä siitä, että Venäjän presidentti Vladmir Putinilla olisi rooli Turkin viivyttelyssä.
– Mistään ei ole tullut viitteitä siitä, että jonkinlaista linkitystä olisi olemassa, Niinistö totesi.
Turkin tiiviit suhteet Venäjään tulivat selväksi esimerkiksi vuonna 2019, kun Turkki hankki Venäjältä S-400-ohjusjärjestelmän. Kaupat viilensivät Turkin välejä esimerkiksi Nato-kumppani Yhdysvaltoihin.
Turkki on pyrkinyt toimimaan välittäjänä Ukrainan ja Venäjän välillä.
Niinistö toisti arvionsa, että pattitilanne Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifioinnin suhteen liittyy ennen kaikkea Turkin sisäpolitiikkaan.
Niinistö vakuutti, että Suomi ja Ruotsi jatkavat Nato-prosessia edelleen yhtä matkaa.
– Suomelle on hyötyä siitä, että Ruotsi on Naton jäsen.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi Ylen haastattelussa keskiviikkona, että Suomi saattaisi joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenhakemuksen edistämistä Ruotsin kanssa yhtä aikaa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu kertoi torstaina, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyn erottamisesta toisistaan ei ole tehty virallista esitystä.
Niinistön mukaan hän on pysynyt Nato-prosessissa tietoisesti taaempana.
– Olen tietoisesti pysynyt kauempana sen vuoksi, että ei tule kuvaa, että tässä ollaan anelemassa jotain.
Vilnan huippukokous heinäkuussa on kuitenkin ratkaisevassa asemassa.
– Jos näyttää siltä, että ennen Vilnan huippukokousta ei liikettä tapahdu täytyy käydä neuvottelu mies miehelle, Niinistön viitaten Turkkiin.
Niinistö keskusteli Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa puhelimitse tänään.
Niinistön mukaan hän keskusteli Stoltenbergin kanssa muun muassa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifioinneista.
Turkki kohdistaa kritiikkinsä erityisesti Ruotsiin, Niinistö toteaa.
– Puhun omista näkemyksistäni. Alkaa vahvasti vaikuttaa siltä, että Turkin presidentinvaalit todellakin edessä ja niitä ennen ei näyttäisi kovinkaan paljon etenevän.
Niinistön mukaan tilanne ei ole kuitenkaan yllättävä.
Niinistön mukaan Turkin oppositio on nimittäin kritisoinut maan presidentti Recep Tayyip Erdoğania, että hän on ollut liian löysäkätinen Suomen ja Ruotsin kanssa.
Yle kertoi maanantaina, että pääministeri Sanna Marinille (sd.) kaavaillaan uutta turvallisuuspoliittista neuvonantajaa.
Tasavallan presidentinkanslia tyrmäsi ehdotuksen tänään. Presidentti Niinistön mukaan aloite ei ollut yllättävä.
– Ei välttämättä. Näistä asioista on syksyn mittaan ollut erilaisia aloitteita, Niinistö totesi A-Talkissa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on A-Talk suorassa haastattelussa torstai-iltana. Lähetyksen juontaa toimittaja Sakari Sirkkanen.
Seuraamme haastattelua tässä artikkelissa hetki hetkeltä.
Hetkinen...