Hyppää sisältöön

Asianajajaliitto ehdottaa ratkaisua tilanteeseen, jossa lähivanhempi muuttaa toiselle paikkakunnalle ja huoltajuuskiistat vaikeutuvat

Asianajajaliiton mukaan ei ole oikein, että yllättäen muualle muuttava lähivanhempi saa automaattisesti lapsen mukaansa. Usein tämä tapahtuu ilman toisen vanhemman kuulemista.

Lapsia menossa kouluun Soukassa.
Lapsi ehtii usein vakiintua uudelle kotipaikkakunnalle ennen kuin yllättävää muuttoa päästään käsittelemään oikeudessa. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Marjatta Rautio

Asianajajaliitto on huolissaan lapsen edun toteutumisesta huoltajuuskiistoissa, joissa lapsi on erotilanteessa määrätty vanhemmalle, joka yllättäen muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Asianajajaliiton mukaan lapsen etu jää näissä tapauksissa usein huomioimatta.

Lain mukaan lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle muutosta (siirryt toiseen palveluun) vähintään kolme kuukautta aiemmin, mikäli muutolla on vaikutusta toisen vanhemman tapaamisoikeuteen.

Asianajajaliiton puheenjohtaja, perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo, että käytännössä lapsi kuitenkin monesti muuttaa saman tien lähivanhemman mukana ja ehtii jo vakiintua uuteen paikkaan, ennen kuin asiaa päästään edes käsittelemään.

– Lapsen totuttua uuteen ympäristöönsä on lapsen etu pompottelun välttäminen, jolloin hän jää uuteen ympäristöönsä ilman, että toista vanhempaa on kuultu ollenkaan.

Räihä-Mäntyharjun mukaan ei ole oikeudenmukaista, että paikkakunnalta pois muuttava lähivanhempi saa pitkittyneistä oikeuskäsittelyistä johtuen automaattisesti lapsen mukaansa.

– Eli kiitos jutturuuhkien, tasapuolisuutta edistävä lain henki jää kokonaan toteutumatta, Räihä-Mäntyharju harmittelee.

– Kiireellisiä muuttotilanteita varten tuomioistuimissa pitäisi olla lapsiasioiden päivystysjärjestelmä, jolloin ne saataisiin nopeasti käsittelyyn.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju.
Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju sanoo, että vaikka vuoroasuminen on yleistynyt, ongelmia voi tulla toisen vanhemman vaihtaessa asuinpaikkakuntaa. Kuva: Suomen Asianajajaliitto

Tuomioistuimet määräävät aiempaa enemmän vuoroasumista

Erotilanteessa on ensisijaisesti vanhempien tehtävä päättää, valitaanko yhteisille lapsille yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus ja miten lapset ovat kummankin vanhemman luona.

Yhä useampi perhe valitsee nykyisin vuoroasumisen.

Räihä-Mäntyharjun mukaan erityisesti vuonna 2019 voimaan tulleen vuoroasumista helpottavan lainsäädäntömuutoksen (siirryt toiseen palveluun) jälkeen myös tuomioistuimet ovat määränneet vuoroasumista aiempia vuosia rohkeammin.

Huoltajuuskiistat koskevat Räihä-Mäntyharjun mukaan isoa osaa suomalaisista perheistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2021 lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistettiin kuntien sosiaalitoimessa liki 7 300 sopimusta.

Valtaosa asumissopimuksista tehtiin äidin luona asumisesta eli lapsen virallinen osoite on äidin luona.

Vuoroasumisten osuus oli kolmannes asumissopimusten määrästä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28. tammikuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää Yle Uutisten juttuja huoltajuuskiistoista.

Suosittelemme sinulle