Kahdeksan vuotta sitten Samu Surma-ahon, 30, elämä muuttui täysin. Hän putosi rakennuksesta, sai aivovamman sekä murtumia selkärankaan ja lonkkaan. Myöhemmin diagnosoitiin epilepsia.
– Joskus minulla on haasteita muistamisessa. Minulle on tullut hidastumista arjen toiminnoissa. Oikeita sanoja on myös välillä vaikeaa löytää, Surma-aho kertoo nyt.
Monet Surma-ahon kaverisuhteet hiipuivat vammautumisen jälkeen. Myös arvot ja arki menivät uusiksi.
Aivovamman kanssa kuntoutuminen meni kuitenkin hyvin.
Kun Surma-aho suoritti koulutuskokeilussa Valma-opintoja, hän löysi itselle sopivan alan. Surma-aho pääsi suorittamaan rakennusalan perustutkintoa Savon ammattiopistoon.
Opiskelujen jälkeen hän pääsi Kelan myöntämälle Teak-kuntoutusjaksolle, joka on työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta.
Osatyökyvyttömyyseläke Surma-aholle myönnettiin viime vuonna.
Pyöröovesta ei palata työelämään
TE-palveluissa osatyökykyisellä tarkoitetaan henkilöitä, joiden mahdollisuudet saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat heikentyneet asianmukaisesti todetun fyysisen tai psyykkisen vamman tai sairauden vuoksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan viime marraskuussa osatyökykyisiä työttömiä työnhakijoita oli TE-palveluissa yhteensä reilu 29 000. Määrä on laskenut aikaisemmasta, sillä joulukuussa 2021 osatyökykyisiä työttömiä työnhakijoita oli yhteensä reilu 32 000.
Tämä luku ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä kaiken kaikkiaan Suomessa on satojatuhansia osatyökykyisiä ihmisiä.
Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten etuja ajavan Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindbergin mukaan myös työkyvyttömyyseläkkeellä on monia työhön haluavia ja kykeneviä.
Lindberg työskenteli aikaisemmin 27 vuotta yritysmaailmassa. Hän pitää ongelmana sitä, että liian usein osatyökykyinen palaa kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun tai palkkatukityön jälkeen kotiin työttömäksi.
– Meillä on paljon laadukasta valmennusta, mutta prosessi rupeaa sakkaamaan siinä loppuvaiheessa, kun pitäisi saada töitä. Tässä on kohtaanto-ongelma. Miksi meillä on valtava määrä avoimia työpaikkoja ja samaan aikaan työttömät eivät ole töissä?
Lindberg painottaa, että kaikkien palvelujen ei ole tarkoituskaan johtaa suoraan työelämään. Palvelujen hyöty kuitenkin suuresti heikkenee, jos niiden jälkeen palaa lähtöpisteeseen ja jää kotiin työttömäksi.
– Jos ihminen on siellä pyöröovessa, niin ei hän palaa takaisin työelämään. Hänen kuntonsa lähtee paranemaan, kun hän on ollut jossakin palvelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa tai palkkatukijaksolla. Mutta vuoden parin päästä hän aloittaa nämä palvelut alusta.
Lindbergin mukaan myös pitkäaikaistyöttömyys osatyökykyistää.
– Työkyky laskee, koska osaaminen ja usko häviää. On sillä merkittävä rooli esimerkiksi mielenterveysongelmille.
Yleisimmät syyt osatyökykyisyydelle ovat mielenterveydenhäiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Aivovamman saanut Samu Surma-Aho oli itse aktiivinen opintojen ja kuntoutumisensa jälkeen.
– Yritän jatkuvasti. Olen soitellut vuokrafirmoihin, että olisiko töitä tarjolla ja esimerkiksi sitä kautta töitä on kyllä löytynyt.
Viime talvena hän työllistyi vuokrafirmojen kautta.
Iso apu oli kuitenkin lapsuudenkaverista, jolta hän päätti kysyä työharjoittelupaikkaa.
Näki tutun auton ja soitti puhelun
Opiskeluaikoinaan Surma-aho kertoo huomanneensa Patasin huoltoauton ajaneen Kuopiossa. Pohjois-Savon Alapitkällä sijaitsevan firman yrittäjä Pauli Lyytinen on Surma-ahon nuoruudenkaveri.
Surma-aho kertoo soittaneensa Lyytiselle. Tämä puhelu muutti kaiken. Noin kolme vuotta sitten hän sai ensin työharjoittelupaikan ja myöhemmin töitä firmasta.
Juuri nyt töitä ei ole, mutta niitä on ollut varsinkin kesäaikaan infrarakentamisen puolella. Talvella hän on tehnyt auraustöitä.
– Työelämässä olen mukana silloin, kun töitä on tarjolla, Surma-aho sanoo.
Patasilla Surma-ahon työkykyä on selvitetty ja ylläpidetty muun muassa Mehiläisen työterveyshuollon kautta.
Patasin Lyytinen kuvailee Surma-ahoa ahkeraksi ja hyväksi työntekijäksi. Surma-aho sanoo, että hänen on vielä vaikeaa tunnistaa itsestään sitä, koska hän väsyy työssään.
Surma-aho kertoo, että joskus töitä tekisi mieli tehdä vaikka kellon ympäri. Fyysinen työ sopii hänelle.
– Töissä on pidetty jaksamisestani huolta ja on tultu hakemaan kahvitauolle ja toppuutellaan töiden tekemisessä, etten ihan pääse innostumaan.
Yksi viesti työnantajille
Surma-aholla ei ole haaveita, vaan hän elää hetkessä myös työelämässä. Hän kannustaa muitakin osatyökykyisiä yrittämään kovasti ja hakemaan itselleen mieleistä tekemistä.
– Jos ärtyy ja näkee ongelmia, kaikki asiat rupeavat olemaan huonommin. Mieluummin ajattelen mukavia ja olen kiitollisempi asioista.
Surma-aho työskentelee myös vapaaehtoisesti nuorisovastaavana Itä-Suomen aivovammayhdistyksessä.
Hän on tyytyväinen työelämään, mutta yksi viesti hänellä Suomen työnantajille kuitenkin on.
– Minusta olisi tärkeää, että työpaikoilla annettaisiin mahdollisuus vammasta huolimatta yrittää. Joustavuutta ja harjoittelumahdollisuuksia kaipaisin työpaikoille lisää.
Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 2.2. klo 23 asti.
