Mitä tulee mieleen sanoista vanhusten ruoka? Kenties somessa kiertävä kuva ateriapalvelun kauhuannoksesta, jossa vetelän muusin seassa seikkailee puolitoista nakkia? Tai keskustelu aliravitsemuksesta?
Iäkkäämmät ruokailijat nähdään yhteiskunnallisessa keskustelussa helposti yhtenä massana. Näin on, vaikka samaan aikaan kun joku syö soseannoksensa vanhainkodissa, ikätoverit kiertävät ravintoloita uusien makuelämysten perässä tai kokkaavat trendireseptien mukaan.
Ruokakulttuuria ja sen kehitystä koskevassa keskustelussa vanhin kansanosa usein sivuutetaan täysin. Ristiriita on suuri ajassa, jona ruoka muodostaa vahvasti osan identiteettiä, sanoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.
– Keskusteluissa painottuu ajatus siitä, että ihminen itse yksilönä valitsee, mitä hän syö. Jossain kohtaa elämänkaartaan ihminen saattaa joutua sellaiseen tilanteeseen, että hän itse ei teekään valintaa. Silloin tapahtuu aika iso muutos verrattuna siihen, mikä todennäköisesti on ollut kokemus aikaisemmin elämässä, Mäkelä pohtii.
Ravintoarvokeskustelun alle jää monesti myös puhe siitä, mistä syömisen nautinto muodostuu.
Tarve houkuttelevalle kattaukselle tai sosiaaliselle kanssakäymiselle ei katoa iän myötä, Mäkelä muistuttaa. Silloinkin kun pyritään ravitsemuksellisesti oikeaoppiseen ruokavalioon, pitäisi muistaa myös kaikki muu, mikä tekee ruokahetkestä hyvän.
– Toki toisinaan annoksen ulkonäkö johtuu siitä, että ruoka on tehty vanhalle ihmiselle helpommaksi syödä. Mutta ymmärrän hyvin, miksi ei-houkutteleva annos herättää omaisten huomion.
Kauhukuvat mietityttävät seniorikulinaristia
Kauhugalleriakuvat ja yhteiskunnallinen keskustelu vanhuspalveluiden ruoan houkuttavuudesta saavat varttuneemman kansalaisen mietteliääksi, vaikka oma kunto olisi vielä hyvä eikä avuntarve häämötä lähitulevaisuudessa.
Hattulalainen Markku Viitanen jonottaa Tampereen kauppahallin kalatiskillä. 77-vuotias Viitanen on innokas kotikokki, joka kaipaa vaihtelua ja testailee mielellään uusia reseptejä.
Uskooko hän, että vaihtuvat maut ja hyvä ruoka säilyvät osana omaa syömistä senkin jälkeen, kun iän karttuessa tulee mahdollisesti turvauduttua vanhuspalveluihin?
– Se on hyvä kysymys, joka tulee aina joskus mieleen. En tiedä, millaista se sitten on, että onko alistuttava, mies pohtii.
Viereisessä ranskalaisessa ravintolassa Orivedeltä saapuneet Paula ja Heikki Salomaa saavat juuri eteensä maksa-annokset. Hyvä ruoka on 77- ja 82-vuotiaan pariskunnan arkea. Ravintoloiden lisäksi sitä saa kotona, missä pöytään päätyy esimerkiksi isännän itse kalastamaa saalista tai omien maatiaskanojen munia.
Ajatus ateriapalveluiden asiakkuudesta tuntuu vielä kaukaiselta. Jos asiasta tulee tulevaisuudessa ajankohtainen, Salomaat toivovat voivansa säilyttää itsemääräämisoikeuden valintoihinsa.
– Meillä on aika kivoja paikkoja Orivedellä. Niissä voi käydä lounaalla, Heikki Salomaa suunnittelee.
– Joukossa on myös sellaisia ravintoloita, jotka tuovat ruoan kotiin. Luotan, että siinä kohtaa saisi listan kotiin ja voisi siitä tilata, Paula Salomaa sanoo.
Ruokailutottumukset elävät kaiken ikäisenä
Ruoan tilaaminen ravintolasta kotiin saattaa hyvin olla tulevaisuutta myös ikäihmisten keskuudessa. Suunta on jo olemassa, sillä etenkin tiukimpien koronarajoitusten aikaan kaikenikäiset opettelivat käyttämään kuljetuspalveluita.
Ruokakulttuurin professorin Johanna Mäkelän mukaan yhteiskunnassa on ehkä syntymässä uudenlainen ajatus siitä, millaisia ruokaan liittyviä palveluita tarvitaan.
– Miten ateriat tuotetaan ja miten teknologia tulee mukaan? Järjestelmän luominen ei tietenkään ole yksinkertaista, Mäkelä pohtii.
Erilaisia ruokavalioita ja -trendejä pulpahtaa pinnalle jatkuvasti, mikä vaikuttaa myös tulevaisuuden vanhusten ruokapalveluihin. Toisaalta ei saa unohtaa, että jo nyt vanhuspalveluiden piirissä on ajateltua monipuolisempi joukko.
– Suomen historiassa ollaan ruoankin osalta siirrytty jaetusta yhtenäiskulttuurista eräänlaisiin alakulttuureihin. Mutta ei se tarkoita sitä, että esimerkiksi ennen toista maailmansotaa syntyneet omaisivat keskenään samanlaisen ruokakulttuurin, Johanna Mäkelä sanoo.
Uskotko, että ruokailutottumuksesi muuttuvat, kun ikäännyt? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.