Suomen työllisyysaste oli viime vuonna 73,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Lukema on 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2021.
Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 65 000 enemmän kuin vuonna 2021. Työttömien lukumäärä taas kutistui 22 000 henkilöllä. Työllisyys kasvoi viime vuonna eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, hallinto- ja tukipalveluissa sekä teollisuudessa.
Talouden vastatuulista huolimatta Suomen työllisyystilanne näyttää siis hyvältä, jopa ennätyksellisen hyvältä.
Viime vuoden työllisyysaste on korkeampi kuin vuosikausiin. Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan se on korkein sitten 1990-luvun alun lamaa edeltäneen ajan. Hänestä työllisyysasteen nousu kertoo työmarkkinoiden kestävyydestä.
Tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema on samoilla linjoilla.
Hän arvioi, että työllisyysasteen nousun taustalla on pitkäaikainen kehityskulku ennemmin kuin Sanna Marinin (sd.) hallituksen työllisyystoimet, joita Kiema kuvaa vaatimattomiksi.
– Nämä ovat pitkän tähtäimen asioita. Ei pidä menettää malttia tai tuijottaa liian lyhyen tähtäimen lukuja.
Kieman mukaan on erilaisia selityksiä sille, miksi jo ennen koronapandemiaa Suomen työllisyyskehitys kääntyi positiivisempaan suuntaan. Jotkut painottavat kustannuskilpailukyvyn parantumista, Kiema sanoo.
– Ja toiset taas painottavat ihan vain sitä, että Nokian romahduksesta ja metsäteollisuuden vaikeuksista on selviydytty hiljalleen. Kestää kauan, että hävinneen toimialan tilalle alkaa syntyä korvaavaa tuotantoa.
Kuukausitasolla työllisyysasteessa oli hieman laskua
Tilastokeskus julkaisi tänään myös joulukuun kuukausikohtaiset työllisyysluvut. Joulukuussa työllisyysaste oli 73,4 prosenttia, mikä on hieman heikompi luku kuin marraskuussa ja lokakuussa. Kuukausitasolla työllisyysaste on siis heikentynyt. Työllisyysaste kertoo kuinka suuri osuus 15–64-vuotiaista on työllisiä.
Kieman mukaan työllisyysasteen hienoinen lasku kertoo siitä, että Suomessa eletään kuitenkin jonkinlaista ”kriisiaikaa”.
Eri arvioiden mukaan Suomen talous on tänä vuonna vajoamassa taantumaan. Se tarkoittaa tyypillisesti tilannetta, jossa talous ei kasva kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä.
Lyhyellä tähtäimellä Kieman mukaan käsillä on siis jonkinlainen käänne tai pieni notkahdus.
Myös esimerkiksi Suomen Pankki ennakoi työllisyysasteen notkahtavan tänä vuonna hieman, mutta palaavan sitten takaisin maltilliseen nousuun.
– Voi olla että työllisyysaste hieman heikkenee, mutta mitään kovin dramaattista muutosta tuskin tullaan näkemään, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen sanoi Ylelle viime viikolla.
Toisaalta myönteiset työllisyysluvut kertovat myös siitä, ettei taantumasta ole tulossa ainakaan kovin syvää.
– Näyttää siltä, että meillä ja muualla on kuitenkin päästy vähemmällä eikä taantuma olisi niin paha, arvioi Ilkka Kiema.
Sen sijaan huolestuttavana Kiema pitää työttömyysasteen kehitystä. Työttömyysaste oli viime vuonna 6,8 prosenttia, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. 15–74-vuotiaita työttömiä oli vuonna 2022 keskimäärin 190 000. Se on 22 000 vähemmän kuin vuonna 2021.
Kiemasta on kuitenkin mielekästä verrata työttömyysastetta koronapandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 eikä vuosiin 2020 tai 2021. Tällöin työttömyysasteessa ei ole tapahtunut muutosta.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 23 saakka.
Lue lisää: