Taina Cooke aloitti vuoden alussa työssä, jota Suomessa ei vielä monella ole. Hän työskentelee Oulun yliopistossa monimuotoisuuden kehittämisen asiantuntijana.
Oulun lisäksi Aalto-yliopistossa työskentelee monimuotoisuusasiantuntija: tuolla asiantuntija on tehnyt töitä jo vuodesta 2019 alkaen.
Vaikka Suomessa pesti on harvinaisuus, Euroopan korkeakouluissa monimuotoisuuden kehittämiseksi palkatut asiantuntijat eivät ole uusi juttu: siellä vastaavat asiantuntijat tunnetaan tittelillä diversity officer.
Oulun yliopiston kehitysjohtaja Johanna Bluemink uskoo, että rooli tulee yleistymään vielä Suomenkin korkeakouluissa.
– Asiasta on jo keskusteltu muidenkin korkeakoulujen edustajien kanssa ja he ovat suhtautuneet tähän ihaillen. Uskon, että lisääkin tulee, sillä tämä tarve koskee kaikkia korkeakouluja.
Tässä jutussa kerrotaan, miksi korkeakoulu tarvitsee monimuotoisuusasiantuntijan ja mitä Oulun yliopistossa lähdetään kehittämään.
1. Monimuotoisuus on paljon muutakin kuin eri kansallisuuksia
Oulun yliopistossa kansainvälisyys on ollut korkealla tasolla jo pitkään ja se omalta osaltaan luo monimuotoisuutta. Nyt halutaan kuitenkin enemmän kiinnittää huomiota siihen, että yliopisto on monimuotoinen myös muilla tavoin.
Monimuotoisuus-käsitteeseen liittyy muun muassa etninen tausta, ikä, sukupuoli sekä eri oppimisen tavat ja tarpeet. Monimuotoisuuteen kuuluu myös erilaiset vammat tai rajoitteet.
– Myöskin maahan muuttaneissa henkilöissä on useita taustoja eli he eivät ole yhtenäinen joukko, joilla kaikilla olisi samanlaiset tarpeet. Sekin meidän on tärkeä huomioida ja avata sitä keskustelua, miten voidaan auttaa kaikkia kuulumaan joukkoon, Oulun yliopiston kehitysjohtaja Johanna Bluemink kertoo.
2. Naisten eteneminen akateemisella uralla kivikkoisempaa
Kaikilla ei ole samanlaisia etenemismahdollisuuksia työssä ja tämä on asia, jota halutaan kehittää.
Viime vuoden lopulla opetus- ja kulttuuriministeriö teki kansallisen selvityksen, jossa käytiin läpi Suomen korkeakoulujen monimuotoisuuden tilaa.
Esiin nousi haasteita liittyen esimerkiksi naisprofessuureihin: miehiin verrattuna he ovat aliedustettuja. Myös kansainvälisen henkilöstön eteneminen akateemisella uralla on kivikkoisempaa.
– Toimia on varmasti jo tehty ja tehdään yhä. Mutta haluaisin olla kehittämässä tätä lisää, jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, Oulun yliopiston tuore monimuotoisuuden kehittämisen asiantuntija Taina Cooke kertoo.
3. Opiskelijoille uusi pesti näkyy muun muassa kohtaamispaikkoina
Monimuotoisuuden panostamisen toivotaan lisäävän yliopiston houkuttelevuutta.
Opiskelijoiden kannalta uusi pesti tulee näkymään tulevaisuudessa kaikessa opetuksessa. Kehitysjohtaja Johanna Bluemink kertoo, että tavoitteena ei ole, että monimuotoisuuden huomioiminen olisi erillinen toiminto vaan osa päivittäistä arkea.
– Pyrimme esimerkiksi lisäämään kohtaamispaikkoja opiskelijoille. Että löytyisi uusia kavereita ja yhteisiä asioita.
4. Opiskelijat pitävät uutta työroolia tarpeellisena
Opiskelijoiden keskuudessa monimuotoisuuden kehittämisen asiantuntijan palkkaamista pidetään hyvänä asiana.
– Tämä on iso yhteisö, ja täällä on paljon erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista. On tärkeää, että tällainen on, ruotsinkielen opiskelija Liina Pölkki kertoo.
Myös varhaiskasvatuksen opiskelija Vilma Siljander pitää monimuotoisuuden kehittämistä hyvänä asiana.
– Jos voi vaikuttaa asioihin ja on esimerkiksi samanvertainen opettajien kanssa, kuulostaa hyvältä!
Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 31. tammikuuta kello 23 saakka.
Juttua oikaistu 30.1.2023 kello 12.09: Aiemmin kerrottiin, että Oulun yliopiston asiantuntijatehtävä on tiettävästi Suomen ainoa. Tieto on virheellinen, sillä myös Aalto-yliopistossa työskentelee monimuotoisuusasiantuntija.
