Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomi ja Ruotsi jatkavat edelleen yhteistä matkaa kohti Nato-jäsenyyttä.
– Minulla on sellainen käsitys, että Nato-tie ei ole noussut kummankaan osalta pystyyn, Haavisto totesi Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina.
Viime maanantaina Turkki katkaisi kolmikantaiset Suomen, Ruotsin ja Turkin väliset neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksien ratifioinnista. Neuvottelut peruttiin sen jälkeen, kun äärioikeistolainen Rasmus Paludan poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin Tukholmassa.
Tuolloin Haavisto vihjasi Suomen katsovan myös sitä vaihtoehtoa, ettei Turkki ratifioisikaan Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
– Täytyy tietysti arvioida tilannetta. Onko tapahtunut jotain sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä, hän sanoi.
Myöhemmin Haavisto kuitenkin lievensi lausuntoaan. Ykkösaamun haastattelussa hän arvioi, että mitään peruuttamatonta asiassa ei ole tapahtunut.
– Yleinen arvio on, että tämä on aikalisä Turkin puolelta, ja asiaan voidaan sitten palata Turkin vaalien jälkeen.
Voisiko Suomi missään tilanteessa liittyä yksin?
Haavisto ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, onko täysin poissuljettua, että Suomi jossakin tilanteessa liittyisi Natoon ennen Ruotsia.
– Tämä on kovin spekulatiivista, tällä hetkellä ei tällaista näköpiirissä ole, Haavisto totesi.
Kysymystä siitä, hyväksyisivätkö Nato-maat Suomea jäseneksi yksin, ei ole Haaviston mukaan ollut tarpeen esittää. Itämeren puolustus nähdään Nato-maissa yhtenä kokonaisuutena, Haavisto sanoo.
– Mahdollisessa kriisitilanteessa Itämeren alueella Ruotsi on meille läheisin kumppani myöskin maantieteen vuoksi. Naton puolustussuunnittelua ajatellen Ruotsi tulee olemaan alueen turvallisuudessa erittäin tärkeä osa, Haavisto sanoo.
Suomi ja Ruotsi ovat turvallisuuden lisääjiä myös Natossa.
– Meillä on koko ajan ollut toimiva oma puolustus ja suuri reservi. Myös Ruotsilla on kehittynyt asetekniikka. Suomi ja Ruotsi ovat turvallisuuden lisääjiä myös Natossa ja tuovat oman melko vahvan puolustuksensa tähän osaksi. Kun emme ole Natossa, totta kai nojaamme tähän omaan puolustukseemme.
Yhteydenpito on tiivistä
Haaviston mukaan hänen yhteydenpitonsa Turkkiin jatkuu, vaikka kolmikantaneuvottelut ovatkin katkolla.
Maanantaina 23.1. Haavisto ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu keskustelivat puhelimessa Suomen ja Ruotsin ratifiointien tilanteesta ja Turkin reaktioista Tukholmassa pidettyihin mielenosoituksiin, kertoo ulkoministeri Haavisto.
Turkin edustajien kanssa keskustellessa aiheet ovat kautta linjan vaikeita.
Edellisen kerran Haavisto puhui Turkin ulkoministerin kanssa joulun välipäivinä.
– Keskustelimme muun muassa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja Afganistanin heikkenevästä ihmisoikeustilanteesta, Haavisto kertoo.
Suomi ja Ruotsi ovat osa Turkin sisäpolitiikkaa
Jo pitkään on toistettu ajatusta, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäseneyyshakemuksien ratifioinneista on tullut osa Turkin sisäpolitiikkaa.
Haavistolta kysyttiin, eikö Yhdysvallat voi tehdä mitään prosessin nopeuttamiseksi. Haaviston mukaan Yhdysvallat on jo tehnyt paljon ja omalta osaltaan vauhdittanut ratifiointiprosessia. Yhdeksi merkittäväksi tekijäksi Haavisto nostaa Yhdysvaltojen ja Turkin mahdolliset hävittäjäkaupat.
– Ellei olisi muuta sattunut nyt tähän kevääseen, olisin pitänyt mahdollisena, että tarjous olisi saattanut jopa nopeuttaa prosessia.
Voi myös kysyä, miksi juuri näiden pohjoisten pienten maiden liittyminen osaksi puolustusliittoa niin kovasti kiinnostaisi turkkilaisia äänestäjiä.
– Turkin esiin nostamat huolet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden yhteydessä ovat koskeneet ennen kaikkea terrorismin torjuntaa koko Naton alueella. Huoli tästä on Turkissa todellinen, ja koskettaa myös tavallista turkkilaista äänestäjää. Turkki on säännöllisesti nostanut esiin näitä asioita myös muissa Nato-yhteyksissä, Haavisto selittää.
Mahdollista on myös se, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on huolestunut omasta ja puolueensa asemasta vaaleissa, eikä hän pane painoa pienten pohjoisten maiden turvallisuushuolille. Tätä ulkoministeri Haavisto ei kommentoi.
Juttua muokattu 28.1. klo 11:46: Päivitetty Haaviston kommentteja Ykkösaamun haastattelusta.
