Eevi-Inkeri Tossavainen nousi otsikoihin jo viime viikonloppuna Tampereen SM-hiihdoissa, kun hän haastoi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeneimpia kilpakumppaneita parisprintin ankkuriosuudella. Tuloksena oli hopeaa Elsa Torvisen kanssa ja Ylöjärven Ryhdin seurahistorian ensimmäinen aikuisten SM-mitali.
Myös nuorten MM-sprintin finaalissa Tossavainen osoitti kovia kilpailuhermoja. Hän oli aktiivinen ja piti finaalia tiukasti hallussaan. Tossavaisen suoritukset saivat Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassilankin ihastelemaan 19-vuotiaan mestarin kilpailupäätä.
– Suorittaminen ja ne pienet asiat siellä kisasuorituksen sisällä näyttävät siltä, että hänellä on kilpailupäätä ja hän on erittäin hyvin siinä suorituksessa läsnä, Lassila kehui.
– Hänellä on päämäärätietoisuutta suorituksissa. Kun hän päättää tehdä jonkun asian, niin hän tekee sen sitten hyvin selkeästi ja suoraviivaisesti.
Lassilan mielestä Tossavaisella on paljon myös hiihtorohkeutta, ja hän on osoittanut tämän kauden aikana kaikissa kisoissaan. Lassilan mukaan Tossavainen myös laskee teknisesti tosi hyvin ja rohkeasti.
Tossavaisen hiihdossa on paljon tuttua, sillä se muistuttaa paljon Krista Pärmäkosken tekemistä. Lassilan mukaan molemmilla urheilijoilla on suhteellisesti paljon voimaa kehoon nähden.
– Eevi-Inkeri on todella vahva ja jopa riski. On tyttö- ja naishiihtäjille erittäin hyvä ja vähän poikkeuksellinen ominaisuus, että osaa käyttää sitä kroppaa oikeasti hyvin.
Tossavainen on myös ollut Pärmäkosken opissa, sillä viisi vuotta sitten hän pääsi harjoittelemaan Pärmäkosken kanssa tämän leirille. Osuvaa myös on, että edellinen suomalaisnainen, joka on voittanut hiihdon junioreiden maailmanmestaruuden, on Krista Pärmäkoski. Tuosta mestaruudesta on ehtinyt kulua jo 13 vuotta.
Yleisurheilusta tärkeät pohjat
Tällä kaudella ikäluokkansa kotimaisissa kisoissa ylivoimaisessa vedossa ollut Tossavainen on Savonlinnan Hiihtoseuran kasvatti, mutta vaihtoi seuraa, kun siirtyi Vuokatin urheilulukioon opiskelemaan. Hän asui ja treenasi Ylöjärven Ryhtiä koko ikänsä edustaneen Elsa Torvisen kanssa, joten uusi seura valikoitui helposti.
Samalla Tossavainen vaihtoi myös valmentajaa Savonlinnan Hiihtoseuran Juha Hoffrenista Vuokatin Urheiluakatemian ja nuorten maajoukkueen valmentaja Ville Maunukselaan.
Tossavainen asui ennen Vuokattiin muuttoaan perheensä kanssa Luulajassa parin vuoden ajan. Tuolloin hän tottui harjoittelemaan omatoimisesti ilman valmentajaa.
Tossavaisella on vahva yleisurheilutausta, ja hän on muun muassa edustanut Suomea Ruotsi-ottelussa 3 000 metrin kävelyssä kolme vuotta sitten. Hiihdon monipuolisuus kiehtoi häntä kuitenkin enemmän, sillä erilaiset matkat vaativat niin monia eri ominaisuuksia, että kehityskohteita riittää aina.
– Kävely on vuorohiihdon kanssa aika samantyyppistä, ja siinä käytetään samoja lihaksia, joten siitä on varmasti ollut apua pertsassa, Tossavainen totesi Itä-Savon haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) kolmisen vuotta sitten.
Lassilan mielestä yleisurheilutausta näkyy hyvin Tossavaisen hiihtosuorituksissa.
– Monipuolinen tausta näkyy teknisenä vahvuutena ja hyvänä kehon käyttönä. Se alkaa nykyään olla huippu-urheilussa lajissa kuin lajissa menestymisen edellytys.
Tossavainen on oikealla tiellä
Tossavaisen hyvä vire on Lassilan mukaan näkynyt jo kesästä asti. Samaa sanoi myös maajoukkueen naisten valmentaja Jussi Piirainen, joka nosti Eevi-Inkeri Tossavaisen nimen esiin ennen maailmancup-kauden alkua. Lassila uskookin, että ihannetilanteessa Tossavainen nähdään ensi kaudella maailmancupissa useamminkin kuin Suomessa järjestettävissä kisoissa ja sitä seuraavana kautena hän vakiinnuttaa sprintissä paikan erähiihtoon.
Tossavaiselta löytyy normaalimatkoillekin paljon annettavaa, mutta Lassila muistuttaa kestävyysmatkojen vaativan enemmän vuosia maksimituloksen saavuttamiseen.
Suomi on saanut vuosien varrella tukun junioreiden maailmanmestareita. Tossavainen on tässä listassa 12:s kultamitalisti. Lassila muistuttaa, että kyseessä on todella kova saavutus, sillä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa on kaikki parhaat mukana, toisin kuin alle 23-vuotiaiden sarjassa. Näistä suomalaisista junnumestareista onkin noussut myöhemmässä vaiheessa niin olympiavoittajia kuin aikuisten maailmanmestareitakin.
– Maija Puukilainen (1996) ja Jussi Ylimäki (1999) ovat sellaisia, jotka eivät ole ammatikseen hiihtäneet, mutta nuorten maailmanmestaruudella noustaan aika suurella todennäköisyydellä ammattiurheilijaksi ja kansainväliselle tasolle, Lassila totesi.
– Nuorten maailmanmestaruus kertoo sitä, että urheilija on sellaisella tiellä, että myös ne aikuisten arvokisamitalit ovat jossain vaiheessa mahdollisia.