Yle järjesti maanantaiaamuna chat-keskustelun, jossa asiantuntijat vastasivat yleisön kysymyksiin Natosta.
Kysymyksiin vastasivat Ulkopoliittisesta instituutista johtava tutkija Matti Pesu ja tutkijatohtori Iro Särkkä, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Heljä Ossa sekä Yleltä Nato-erikoistoimittaja Mika Hentunen ja ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen. Koko chatin voit lukea täältä (siirryt toiseen palveluun).
Kysymyksiä tuli aamutuimaan peräti 1 047. Poimimme tähän juttuun viisi eri kysymystä ja vastaukset niihin.
1. Jos Turkki ratifioisi vain Suomen, onko todella mahdollista, että Suomi kieltäytyy Naton jäsenyydestä ilman Ruotsia?
Suomen on mahdollista viivyttää omaa kansallista hyväksymisprosessia tilanteessa, jossa Turkki hyväksyisi vain Suomen jäsenyyden, sanoo Matti Pesu.
Jäsenyydestä kieltäytyminen tuskin tulee kysymykseen, koska Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta vallitsee Suomessa lähes yksimielisyys. On edelleen todennäköistä, että Turkki kyllä hyväksyy sekä Suomen että Ruotsin jäsenyydet.
2. Miksi Suomen pitäisi jäädä odottamaan Ruotsia, jos Suomi saa puuttuvat Turkin ja Unkarin ratifioinnit mutta Ruotsi ei? Eikö oma tilanne ole tärkein?
Suomen ei tarvitse jäädä odottamaan Ruotsia, mutta Nato toivoo sitä, sanoo Mika Hentunen.
Iro Särkkä sanoi maanantaina Ylen aamussa, että Suomen ja Ruotsin kannattaa pysyä lujina ja yhtenäisinä ja osoittaa, etteivät maat suostu määräilyyn.
3. Pystyykö jo ratifioinnin tehnyt maa pyörtämään päätöksensä ennen kuin kaikki ovat hyväksynnän antaneet?
Ei voi.
Kerran ratifioitu Nato-sopimus on aina ratifioitu Nato-sopimus, vastasi Iro Särkkä.
4. Miksi Ruotsi ja Suomi eivät lähetä Turkin palautettaviksi vaatimia henkilöitä turvalliseen maahan? Eikö ongelma poistuisi silloin?
Oikeusvaltiossa ihmisiä ei voi lähettää maasta poliittisten tarkoitusperien perusteella, vastasi Tom Kankkonen.
Turkin vaatimien ihmisten joukossa on ainakin Ruotsissa kansalaisuuden saaneita ja turvapaikan saaneita.
Ihmisten lähettämisestä toiseen maahan voisi tulla lähettäjille oikeudellisia seuraamuksia, hän sanoo.
5. Jos mennään asiassa jo tulevaisuuteen ja ajatellaan, että olemme Natossa, niin tuleeko Suomeen isoja tukikohtia?
Voi tulla, jos Suomi sellaisia pyytää ja Nato tähän suostuu, sanoo Heljä Ossa.
Kuitenkin esimerkiksi Baltian maat pyysivät monta vuotta Natoa perustemaan alueelleen tukikohtia, eli automaattista se ei ole. Ilman Suomen suostumusta Nato ei perusta tukikohtia.
Voit keskustella aiheesta 31.1. kello 23:een saakka.