”Haluatko nostaa maljan läpinäkyvyydelle? Tietoa siitä, mitä alkoholisi sisältää, et kuitenkaan löydä etiketistä!”
Näin protestoi eurooppalaisten kuluttajaliittojen keskusjärjestö BEUC sosiaalisessa mediassa. BEUC ja sen jäsenjärjestö Suomen Kuluttajaliitto vaativat alkoholille samanlaisia pakollisia ainesosamerkintöjä kuin ruualla ja mehuilla jo on.
Eri alkoholien sisältö voi vaihdella huomattavasti. Silti kuluttaja ei pääse perille viinin, viskin tai liköörin koostumuksesta.
Mitä etiketit voisivat paljastaa?
Jotkut alkoholit sisältävät paljon sokeria, kun taas esimerkiksi kermalikööreissä voi olla runsaasti maitotuotteita ja tyydyttynyttä rasvaa.
Viineissä voi olla lisäaineita, viskeissä jopa 2,5 prosenttia aromiaineita. Viinien valkaisuun käytetään kananmunanvalkuaista ja kalan rakkoja (siirryt toiseen palveluun), ne tosin suodatetaan (siirryt toiseen palveluun) juomasta pois ennen pullotusta.
Suomalaisista olutpakkauksista sisältömerkinnät jo useimmiten löytyvät, koska Panimoliitto päätti ottaa ne käyttöön joitakin vuosia sitten.
Jos juoma sisältää alkoholia yli 1,2 tilavuusprosenttia, ainesosien ilmoittaminen on lain mukaan vapaaehtoista. Muiden juomien kuten siman, alkoholittoman viinin tai vaikkapa kotikaljan sisältö sen sijaan pitää luetella tarkasti.
Taustalla ennen kaikkea syöpä
Ruuan ja alkoholin pakkausmerkintöjä säätelee Suomessakin EU:n elintarviketietoasetus. Kun asetusta laadittiin, viini- ja olutmaat onnistuivat neuvottelemaan alkoholille poikkeuksen.
Poikkeus saattaa olla päättymässä. EU-komissio on lupaillut lähiaikoina asetusesitystä alkoholipakkausten tuoteselosteista.
Taustalla on alun perin syövän torjunta. Alkoholi on merkittävä syövän aiheuttaja. Suomessa syöpäjärjestöt tukevat (siirryt toiseen palveluun) sisältökuvailujen lisäksi terveysvaroitusten painamista alkoholipakkauksiin tupakan tapaan.
EU-maista Irlanti suunnittelee jo terveysvaroituksia pullojen ja tölkkien kylkeen. Näin se on onnistunut suututtamaan viinimaa Italian, jonka mielestä (siirryt toiseen palveluun) kyseessä on suora hyökkäys italialaisia viinintuottajia kohtaan.
Italian mielestä merkintäasioissa mennään pohjoiseurooppalaisten ”paljon väkeviä kuluttavien” maiden ehdoilla.
Irlanti on itsekin alkoholin tuotantomaa viskeineen ja oluineen.
– He ovat silti tässä yhteydessä korostaneet nimenomaan sitä, että heillä on huomattavia kansanterveydellisiä ongelmia alkoholista, ja siihen on vain pakko puuttua, maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Anne Haikonen kertoo.
Myös Suomi ajoi terveysvaroitusten liittämistä alkoholipakkauksiin viitisentoista vuotta sitten, mutta perääntyi suunnitelmista (siirryt toiseen palveluun) komission – käytännössä muiden maiden vastustuksen – vuoksi.
Suomi tukee merkintöjä
Tavalliset kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia viinin tai väkevien juomien sisällöstä, Valvirasta kerrotaan. Ihmiset tarkkailevat aiempaa enemmän, mitä elimistöönsä laittavat.
Kuluttajat ovat tottuneet nopeaan tiedonhankintaan verkon hakukoneiden ansiosta, ja ruuan ohella alkoholinkin koostumuksesta kaivataan tietoa enemmän.
Suomi tukee alkoholin tuoteselosteita.
– [Merkintöihin] kriittisesti suhtautuvat sanovat yleensä, että kyllähän kaikki tietävät, mitä se viini sisältää. Viininvalmistuksessa käytetään esimerkiksi erilaisia lisäaineita, eivätkä kuluttajat välttämättä tiedä, mitä siellä loppujen lopuksi on, Haikonen sanoo.
Hänen mukaansa komission esitystä sisältömerkinnöistä odotetaan kevään aikana.
– Odotus on, että vaadittaisiin ainesosat ja ravintoarvomerkkinät ihan kuten muissakin elintarvikkeissa.
Yksi syy merkintöjen lisäämiseen ravinnossa ja juomissa ovat väärennökset. Tiukoilla säännöillä EU haluaa tehdä elintarvikkeiden valvonnasta helpompaa.
Ruuan ohella myös alkoholia kuten viskiä (siirryt toiseen palveluun) ja konjakkia (siirryt toiseen palveluun) on väärennetty maailmalla.
Ulkolinjan jakso kertoo ruokaväärennöksistä:
Elintarvikkeiden merkintäasetusta laadittaessa tarkoitus oli, että alkoholitoimiala edistäisi kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoa vapaaehtoisesti. Se ei kuitenkaan ole edennyt.
Nyt ”viinimaat” kuten Italia, Ranska, Espanja ja Portugali ajavat sitä, että etikettien tuoteselostukseksi riittäisi QR-koodi.
Sen kännykällä kuvaamalla kuluttaja ohjautuisi valmistajan tuoteselosteeseen. Komissio on väittänyt, että QR-koodijärjestelmä toimii jo nyt hyvin.
Kuluttajia edustava BEUC ei niellyt komission väitettä ja testasi vastikään, miten valkoviinien sisällöstä saa tietoa pullojen QR-koodien perusteella.
Hyvin huonosti, kuten ylläoleva Twitter-video kuvaa.
Herättävätkö alkoholijuomien merkinnät ajatuksia? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een asti.
MOT selvitti merkinnöillä huijaamista elintarvikkeissa. Rikoshyöty on suuri Suomessakin: