Lappeenrannan kaupunki alkaa kartoittaa rahoittajien ja sijoittajien kiinnostusta Lappeenrannan toriareenaan.
Kaupungin keskustaan suunnitellun toriareenan rakentamiseen tarvittaisiin kymmeniä miljoonia euroja. Mistä siihen voisi löytyä rahat?
Kysyimme asiaa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuskalta.
Hänen mukaansa areenahankkeet ovat Suomessa toteutuneet kolmella eri tavalla.
1. ”Raskas sarja”
– Tampereen areenan tyyliset ratkaisut, joissa takana on muun muassa työeläkeyhtiöiden sijoittamia varoja.
– Kokonaisuuden pitää olla riittävän suuri, jotta hallin käyttö- ja vuokratuloilla saadaan katettua sijoitetulle pääomalle riittävästi tuottoa.
2. ”Keskikastin hankkeet”
– Mukana on yleensä paikallisia yrittäjiä, jotka laittavat hankkeeseen omaa rahaansa. Yleensä kunta ottaa rahoittamisesta vastuulleen aika ison siivun.
– Jos hyvä tuuri käy, myös ulkopuolisten sijoittajien rahaa on käytössä. Voi olla, että esimerkiksi entinen NHL-tähti haluaa parempia harjoitusolosuhteita lapsuutensa kotipaikkakunnalle ja lähtee siksi mukaan halliprojektiin.
3. ”Talkootyöhallit”
– Näiden yleisyydestä Suomessa minulla ei ole tarkkaa tietoa, mutta esimerkiksi Vääksyssä (siirryt toiseen palveluun) jäähalli rakennettiin lähes täysin talkoovoimin.
Riski ja tuotto ratkaisevat
Mikä tahansa sijoittaja arvioi hankkeeseen lähtiessään riskiä ja tuottoa.
– Jos tuotot eivät ole riittävällä tasolla, kysytään sitä, onko rakkautta lajiin. Silloin saatetaan lähteä mukaan johonkin, joka ei ole taloudellisten lukujen valossa niin järkevää, professori Rantapuska sanoo.
Rantapuskan mukaan areenahankkeissa on mukana julkinen sektori eli valtio tai kunta lähes aina jollain tavalla. Hänen mukaansa on poliittinen kysymys, paljonko halliin laitetaan julkista rahaa.
Lainsäädäntö ohjaa
Suomen suurimpia kiinteistösijoittajia ovat työeläkeyhtiöt sekä esimerkiksi Lähitapiola-finanssiryhmä. Työeläkeyhtiöiden toimintaa ja sijoituksia ohjaa lainsäädäntö. Kohteen riskin ja tuotto-odotusten on kohdattava.
– Se on hyvä, koska he hallinnoivat meidän kaikkien eläkerahoja, Rantapuska sanoo.
Ulkomaisen sijoittajan kiinnostumista ankkurisijoittajana Lappeenrannan kokoisesta kaupungista Rantapuska pitää epätodennäköisenä.
– He kysyvät, miksi hankkeelle ei löydy paikallista sijoittajaa.
Ilmarinen ei kiinnostunut
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen hallinnoi viiden miljardin kiinteistöomaisuutta Suomessa. Se on kiinnostunut pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitiloista ja asunnoista.
– Haluamme olla siellä, missä on riittävästi kysyntää tiloille, sanoo Ilmarisen kiinteistösijoitusjohtaja Tomi Aimonen.
Lappeenrannan toriareenasta Ilmarinen ei ole Aimosen mukaan kiinnostunut, koska se ei osu yhtiön sijoitusstrategiaan muun muassa sijaintinsa takia.
– Monitoimiareenat ovat sijoittajille uusi kiinteistösijoittamisen tyyppi. Nyt Tampereen areenasta saamme ensimmäisiä kokemuksia asiasta.
Ilmarinen on sijoittanut Tampereen areenaan, mutta ei ole ollut mukana siinä alusta lähtien.
Aimosen mukaan Tampereen areenasta tuli sijoittajille kiinnostava, kun areenan lisäksi siinä annettiin mahdollisuus tehdä muutakin asuntorakentamista Tampereella.
Kuuntele alta, kun Ilmarisen kiinteistösijoitusjohtaja Tomi Aimonen kertoo, millaisiin asioihin yhtiö kiinnittää huomiota valitessaan sijoituskohteita:
Mitä mieltä olet aiheesta? Kommentoi alle. Keskustelu on auki 2. helmikuuta kello 23 saakka.
