Pääosin metsäteollisuuden kuljetuksista elävällä Kemin satamalla ei ole viime vuosista haastetta puuttunut.
Juuri neljännen työvuotensa satamayhtiön palveluksessa aloittanut toimitusjohtaja Markku Rautio myöntää, että ison tuumaustauon paikka on ehtinyt olla jo hyvin monta kertaa.
– Olin juuri tullut taloon alkuvuonna 2020, kun alkoi Paperiliiton lakko. Heti sen perään tulikin korona. Helmikuussa 2021 iloitsimme Metsä Fibren sellutehdaspäätöksestä ja huhtikuussa Stora Enso ilmoitti pistävänsä Veitsiluodon tehtaan kiinni. Olihan siinä miettimistä.
Stora Enso ei Veitsiluodon alasajossa turhia aikaillut. Kun lopettamispäätös tuli huhtikuussa, viimeinen paperikone sammui jo ennen lumen tuloa syyskuussa.
Kemin satamayhtiön liikevaihdosta viidesosa eli noin miljoona euroa oli tullut tehtaiden paperin viennistä ja raaka-aineiden tuonnista.
Valtava satsaus pieneltä satamalta
Tulojen väheneminen ei istunut hyvin siihen yhtälöön, että Metsä Fibren tehtaan tulo Kemiin edellytti satamalta myös valtavaa investointia alueen infraan.
Suururakka alkoi kevätkesällä 2021 ja on nyt loppusuoralla. Satama-altaan ruoppaus sekä uuden laiturin ja tavarankäsittelyalueiden rakentaminen maksavat noin 48 miljoonaa euroa.
Kustannukset ovat nousseet, koska satama-altaan ruoppaus olikin työläämpi urakka kuin oli arvioitu. Investointiin on saatu EU:lta CEF-rahaa 13,6 miljoonaa ja loput maksetaan kaupungin takaamalla lainalla.
– Tälle vuodelle tappiota on budjetoitu 1,5 miljoonaa euroa. Nyt on suvantovaihe ja talouden tiukkuutta kestää vuoteen 2027 saakka. Ainakaan minun työurani aikana ei juhlia pidetä, mutta toki tästä selvitään, Markku Rautio sanoo.
Väyläviraston samaan aikaan toteuttama Ajoksen väylän syventäminen maksaa noin 42 miljoonaa. Myös valtio on saanut urakkaan CEF-rahaa 12,5 miljoonaa.
Pohjoisuus korostuu uudessa tilanteessa
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on saanut Euroopan tarkastelemaan myös liikenneverkkoansa uudessa tilanteessa. Huoltovarmuudesta puhuttaessa katseet ovat vääjäämättä kääntyneet länteen ja pohjoiseen.
Kemin satama on EU:n pohjoisin yleissatama ja yksi Euroopan liikenneverkon TEN-T:n (Trans European Network) kattavan verkon satamista.
Tätä on pohtinut myös toimitusjohtaja Markku Rautio satamakonttorissaan ja laiturityömaalla Kemin Ajoksessa.
– Kemi on huoltovarmuuskriittinen satama sekä normaali- että poikkeusoloissa. Muun muassa koko Pohjois-Suomen polttoainehuolto toimii Kemin öljysataman kautta.
Raution mukaan turvallisuuteen, sataman toimivuuteen ja sotilaskielellä taistelukestävyyteen on nyt panostettu isosti.
Voisiko Kemin satamalla olla rooli myös sotilasstrategisessa mielessä uudessa geopoliittisessa tilanteessa ja tulevassa Nato-Suomessa?
– Helikopteriperspektiivistä ja koko Kalottia ajatellen Kemin sataman sijainti on erittäin merkittävä. Miksei Kemi voisi olla vaikka jonkin asteinen sotilassatama tai tavaran vientiin tai tuontiin liittyvä solmukohta, Markku Rautio toteaa.
Kemiin halutaan lisää tavaravirtaa
Pian sellutehdasurakkansa loppusuoralla olevan Metsä Fibren osuus sataman viennistä ja liikevaihdosta on noin puolet. Sellua lähtee Kemin satamasta vuonna 2024 yli miljoona tonnia vuodessa.
Kemin sataman kautta kulkee myös Sodankylän Kevitsan kaivoksen kuparia ja nikkeliä. Pian iskukunnossa olevaan satamaan mahtuisi lisää tavaravirtaa.
– Tietenkin odotamme, että Pohjois-Suomeen tulisi isompia investointeja, kuten nyt esimerkiksi Pohjois-Ruotsiin tulee tai joku isompi kaivos lähtisi liikkeelle. Meillä on tilaa ja kohta myös 12 metrin väylä, Kemin satamasta ei takuulla tule logistiikan pullonkaulaa, Rautio toteaa.
Markku Rautio uskoo, että tuulivoimarakentaminen työllistää satamaa myös jatkossa. Viime vuonna ei lastattu enää paperia, mutta satamassa purettiin laivoista iso määrä tuulimyllyjä ja sellutehtaan osia.
– Koska Venäjän puuta ei enää saatu etelään, myös raakapuuta lähti Kemistä isoja määriä. Se oikeastaan pelasti viime vuoden.
Viime vuosi oli satamalle lopulta suhteellisen hyvä. Vuoden 2021 lopussa arvioitiin, että sataman tulos olisi liki miljoonan tappiollinen. Tulos kuitenkin näyttää jäävän noin 400 000 euroa plussalle.
