Hyppää sisältöön

Viiden millimetrin mittainen tuholainen levisi lähimetsään: kaupunki kaataa kaikki kuuset ja ansoittaa metsikön

Kirjanpainaja valloitti Riihimäen Räätykänmäen lähimetsän. Kaupunki vastaa metsätuholaiselle vanhalla keinolla.

Anne-Maria Niskanen

Hyönteisten aiheuttamat metsätuhot lisääntyvät Suomessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna nähtiin etenkin kaarnakuoriaisten aiheuttamia tuhoja enemmän kuin minään aiempana vuonna.

Tutkija Markus Melin kertoo, että tuhoja oli myös selvästi pohjoisemmassa kuin aiemmin.

– Kaikki tämä oli pitkän, kuuman ja ennen kaikkea kuivan kesän 2021 satoa. Etenkin kirjanpainaja hyötyy ilmastonmuutoksesta, Melin muistuttaa.

Hyönteistuhoja aiheuttavat ainakin kaarnakuoriaiset, kirjanpainajat, kuusentähtikirjaajat, aitomonikirjaajat, ytimennäivertäjät, mäntypistiäiset sekä tukkimiehentäit.

Vaaleaihoinen käsi pitelee kirjanpainaja-hyönteisiä. Kädessä on kultasormus.
Kirjanpainaja-hyönteiset ovat vaatimattoman kokoisia, mutta niiden aiheuttamat tuhot ovat taloudellisesti merkittäviä. Kuvituskuva. Kuva: Petri Karvinen / Yle

Näistä kirjanpainajien aiheuttamia tuhoja on etenkin kuusikoissa. Riihimäellä erityisen paha kirjanpainajanongelma on Räätykänmäen kaupunginosassa.

Riihimäki on päättänyt aloittaa taistelun kirjanpainajatoukkia vastaan. Kaupunki testaa Euroopassa kokeiltua ansapuumenetelmää kaatamalla kaikki Koppelintien itäpuolella kasvavan metsikön kuuset. Männyt jätetään.

Ansapuumenetelmän etuna on se, että näin kaupunki välttää torjunta-aineiden käytön tuholaisten poistamisessa.

Ansoilla tuholaisen kimppuun

Torjunnassa poistetaan ensin kirjanpainajatoukan vahingoittamat ja pystyyn kuolleet kuuset, joista toukat ovat jo poistuneet maaperään. Samalla toukille muodostetaan biologisia ansoja kaatamalla muutamia terveitä runkoja.

Tarkoituksena on, että tuholaisen toukat siirtyvät kevään koittaessa kaadettuihin puihin. Rungot viedään pois ennen kuin toukat ehtivät siirtyä kaadetuilta puilta kasvaviin puihin

Granbarkborrar på träd
Kirjanpainajien kannan lisääntyessä ne hakeutuvat myös terveiden puiden kaarnan alle. Arkistokuva. Kuva: Mostphotos

Haitta-aineettomasta torjunnasta käytetään yleisesti nimeä ansapuumenetelmä.

– Se perustuu siihen, että vaikka kirjanpainajat voivat lentää halutessaan useita kilometrejä, ne pyrkivät kuitenkin aina etsimään uuden isäntäpuun mahdollisimman läheltä. Kun toukat siellä kaarnan alla kehittyvät nuoriksi aikuisiksi ja jättävät vanhan puun, ne etsivät uuden puun mahdollisimman läheltä.

Melinin mukaan tutkimuksissa on havaittu, että helposti yli 90 prosenttia nuorista kirjanpainajista jää kuoriuduttuaan alle 500 metrin päähän siitä puusta, missä ne kehittyivät.

– Ansapuumenetelmää on testattu onnistuneesti nimenomaan pienillä kohteilla, koska niissä ihminen voi ohjata ötököitä kerääntymään ansapuihin, jolloin terveet puut säästyvät. Suuria tuhoja menetelmällä ei olla onnistuttu estämään, mutta Riihimäen kaltaisissa kohteissa sen voi olettaa toimivan, arvioi Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta.

Suosittelemme sinulle