Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan hallituksen lisätalousarvion suuruusluokka on kahden miljardin euron luokkaa.
Lisätalousarvio jakaantuu Saarikon mukaan käytännössä kolmeen isoon kokonaisuuteen. Suurin kokonaisuus on korkomenot: ne vievät budjetista noin miljardin.
Toinen iso osa on jo aiemmin sovittu kotitalouksien sähkötuki ja kolmas hyvinvointialueiden aloitus.
– Lopputulos on hyvä, neuvottelu oli tiukka, Saarikko kertoo.
Hallituspuolueet sopivat, että hyvinvointialueille esitetään tälle vuodelle 500 miljoonan euron lisärahoitusta.
– Tämä kaikki tehdään hallituksen itselle asettaman talousraamin eli niin kutsutun kehyksen puitteissa. Kokonaisuus on tältä osin minusta hyvä, Saarikko sanoo.
Osana lisätalousarviota hyvinvointialueille kohdistetaan 350 miljoonaa euroa muutoskustannuksiin ja hyvinvointialueiden aloitukseen. 150 miljoonaa euroa on puolestaan aikaistettua rahaa, jonka hyvinvointialueet olisivat saaneet ensi vuoden aikana.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta on väännetty kättä jo pitkään hallituksen sisällä.
Rahaa tarvitaan erityisesti koronapandemian takia syntyneen hoitovelan purkamiseen. Sote-alueilla on tosin katsottu muutenkin, että rahoitus on riittämätön.
Maakuntalentojen tuki jatkunee, maataloudelle vajaat 100 miljoona euroa
Keskusta on halunnut 17 miljoonaa euroa maakuntalentojen jatkamiseen. Saarikon mukaan lisätalousarvio pitää sisällään jatkomahdollisuuden tehdyille sopimuksille viideltä eri lentokentältä.
– On kohtuullista ja oikein, että Helsinki-Vantaalta ikään kuin solmukohtana maailmalle on kohtuullinen etäisyys ja saavutettavuus kaikkialta tästä maasta. Valitettavasti markkinaehtoiset lennot eivät ole palautuneet korona-ajan jälkeen siten kuin olisimme toivoneet.
Lisätalousarviossa annetaan myös valtuudet puolustusvoimille ja puolustusministeriölle toteuttaa korvaavia hankintoja Ukrainaan lahjoitettujen puolustusmateriaalien tilalle.
Lisätalousarvio sisältää myös maatalouden tukipaketin. Maatalouden kohonneisiin lannoite- ja sähkökuluihin arvioidaan menevän hiukan alle sata miljoonaa euroa.
Kiuru lisärahasta: Kyse hyvinvointialueilta tulleesta syvästä hätähuudosta
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on tyytyväinen hyvinvointialueille suunnattavaan rahoitukseen.
– Olen iloinen siitä, että valtioneuvostossa on yhteinen tilannekuva: hyvinvointialueille tarvitaan tukea, jotta saadaan nykyiset sairaat hoidettua. Meillä on tosiasiassa paljon enemmän tehtävää tänä vuonna kuin on ajateltu sen vaativan rahaa. Tämä yhtälö on vaikea yhteensovitettavaksi tilanteessa, jossa myös hoito- ja palveluvelkaa pitää pystyä lyhentämään.
Lisärahoitusta voidaan myöntää Kiurun mukaan jo maaliskuusta lähtien.
– Tässä on kyse hyvinvointialueilta tulleesta syvästä hätähuudosta.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, että huolena on erityisesti päivystyksiin kasautunut hoitojono ja koronapandemian aikana kertynyt hoitovelka.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) arvioi, että myös seuraavalla hallituskaudella tarvitaan lisäpanostuksia sosiaali- ja terveyshuoltoon.
– Tilanne on siellä aidosti vaikea ja tiukka.
Muun muassa vihreät ovat halunneet rahaa myös nuorisorikollisuuden ehkäisyyn. Ohisalo tyytyy tässä vaiheessa toteamaan, että tämä on saanut ”hyvää kaikua”.
Anderssonin mukaan myös koulutukseen on osoitettiin lisärahaa talousarvioesityksessä.
Hallitus antaa lisätalousarvioesityksen eduskunnalle torstaina.
* Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 1. helmikuuta 2023 kello 23:een saakka.
