Harvoin kirsikkapuu kasvaa kulttuuridebatin aiheeksi, mutta niinkin voi käydä.
Suomen kansallisoopperassa viime perjantaina ensi-iltansa saaneen Giacomo Puccinin Turandot-oopperan ympärille on kehkeytynyt vilkasta kulttuurikeskustelua.
Debatin perustana on tarunhohtoiseen Kiinaan sijoittuvan Turandotin sisään kirjoitettu orientalismi. Teos sai kantaesityksensä 1926, aikana, jolloin itäisten kulttuurien eksotisoiva ja sadunomaistava kuvaustapa (siirryt toiseen palveluun) oli lännessä muodikasta.
Kyseisessä oopperassa tapahtumat kuvataan tuotantokohtaisista ratkaisuista riippuen enemmän tai vähemmän eurooppalaisin silmin, itää stereotypisoiden.
Niin tapahtuu myös Sofia Adrian Jupitherin ohjaamassa Kansallisoopperan kevätkauden avaavassa tuotannossa, jonka keskeisiä visuaalisia elementtejä ovat kirsikkapuut varisevine lehtineen. Lisäksi lavalla nähdään kiinalaisiin perinnevaatteisiin viittaavia pukuja, paperilyhtyjä ja suuri gongi, kuten filosofian tohtori ja musiikkitieteen dosentti Liisamaija Hautsalo kirjoitti Helsingin Sanomien arviossaan (siirryt toiseen palveluun).
”Tämän kliseisemmäksi Turandot-lavastus voi tuskin enää muuttua”
Hautsalo kiinnitti kritiikissään tarkemminkin huomiota Kansallisoopperan tuotannon ja orientalismin kimuranttiin suhteeseen. Syystäkin, sillä teoksen käsiohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) erikseen todetaan, että ohjaaja pyrkii nyt karsimaan esitysperinteen vanhentuneet kerrostumat. Kansallisooppera siis tunnistaa teoksen mahdolliset sudenkuopat.
– Harmi kyllä, tämän kliseisemmäksi Turandot-lavastus voi tuskin enää muuttua, kuittasi Hautsalo arviossaan.
Esitysperinteen murtumista ei havainnut arviossaan (siirryt toiseen palveluun) myöskään Rondo-lehden päätoimittaja, kriitikko Harri Kuusisaari.
– Portaat blokkaavat tilan niin, että lavastaja Erlend Birkelandin työstä jäi muuten ihailtavaksi lähinnä kaksi kirsikkapuuta. Onpa omaperäistä.
Ylikapellimestari ei sulata orientalismikritiikkiä
Värikkääksi kulttuurikeskusteluksi teoksen ja sen saaman kritiikin suhde muuttui maanantaina kapellimestari Hannu Linnun Facebook-seinällä (siirryt toiseen palveluun). Hänen julkinen päivityksensä on kerännyt satoja tykkäyksiä ja yli kahdeksankymmentä kommenttia.
Turandotin ensi-illan johtanut Kansallisoopperan ylikapellimestari ei sulattanut Liisamaija Hautsalon antamaa orientalismikritiikkiä.
Ensialkuun kapellimestari huomauttaa, että ”Turandotin tarina löytyy vanhoista persialaisista tarinakokoelmista, joihin se on päätynyt Keski-Aasian, Kiinan ja jopa Venäjän taruaarteistosta”.
– ”Eksotiikka” on tässä tapauksessa niiden kulttuurien luomaa, joita Hautsalo luulee Puccinin käsittelevän ”negatiivisten stereotypioiden kautta”, Lintu jyrähtää.
Lisäksi kapellimestari toteaa, ettei hän hahmota, missä kohtaa Turandotia esiintyy negatiivinen stereotypia.
– Nimiroolin julmuudessako? Vai siinä, että lavastaja pystyttää lavalle kirsikkapuun? Minä koen tuollaisen ajattelun käänteisenä rasismina.
Tulenarka ilmiö
Edward W. Saidin merkkiteos Orientalismi (1978, suom. 2011) pyrkii osoittamaan, että orientalismi on rasismin muoto ja imperialismin väline.
– Saidin perusväittämä on, että kahden vuosituhannen ajan me länsimaalaiset olemme käyttäneet tutkimusta sekä kirjallisuutta ja muita taiteita luodaksemme idästä omia tarkoitusperiämme vastaavan kuvan, kirjoitti suomennoksen Helsingin Sanomien arviossa (siirryt toiseen palveluun) tanssitaiteen tutkija Jukka O. Miettinen.
Saidin teos pani alulle jälkikoloniaaliseksi kritiikiksi kutsutun suuntauksen, joka on kerännyt sekä merkittävää kannatusta että kovaa kritiikkiä.
Muutamassa kymmenessä vuodessa ei olla päästy puusta pitkälle. Idän ja lännen vuorovaikutus on edelleen tulenarka ilmiö.
– Minulle orientalismi merkitsee kulttuurisen kolonialismin sijaan valtavaa rikkautta, joka väritti ja inspiroi uudella tavalla länsimaista taidetta, Lintu kirjoittaa päivityksessään.
Turandotin kaikki 11 jäljellä olevaa näytöstä Kansallisoopperassa on loppuunmyyty.
Kuuntele Maisteri Lindgrenin podcast, jossa käydään läpi muun muassa Savonlinnan oopperajuhlien Turandot-näytöksen tapahtumia vuodelta 2018:
Voiko lavalla oopperalavalla seisova kirsikkapuu olla orientalismia ja niin ollen rasismin muoto? Keskustele alla.