Venäjä on kokoamassa sotilasjoukkoja Ukrainan itäpuolelle, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila.
– Me arvioimme, että Venäjä kasaa joukkoja Ukrainan itäpuolelle jotakin isompaa operaatiota varten, hän sanoo.
Mattila ei halua kertoa tarkemmin, minne joukkoja kootaan. Tietoja Venäjän asevoimien joukkojen liikuttelusta on saatavilla esimerkiksi kaupallisesti saatavilla olevista satelliittikuvista.
Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö toteaa, että tietoja Venäjän joukkojen liikkeistä saadaan muualtakin.
– Satelliittikuvistahan nähdään suurempia joukkojen siirtoja, mutta myös signaalitiedustelun, vakoojien, loikkareiden ja ihan tavallisten sosiaalisen median käyttäjienkin kautta voidaan saada tietoa joukkojen liikkeistä, hän sanoo sähköpostitse.
Käihkön mukaan odotetusta suurhyökkäyksestä ei ole vielä ollut merkkejä.
– Venäjän hyökkäyskykyä on pidetty heikkona ainakin kevääseen asti, mutta joidenkin arvioiden mukaan Venäjä voisi käydä hyökkäykseen jo lähiviikkoina, Käihkö pohtii.
Mattilan mukaan syksyn liikekannallepanon jälkeen Venäjä on tuonut koulutuskeskuksista rintamalle uusia joukkoja. Osa niistä on viety rintamalla oleviin yksiköihin korvaamaan menetyksiä. Osasta on ilmeisesti muodostettu uusia yksiköitä. Myös koulutuskeskuksiin virtaa uusia koulutettavia.
Hyökkäyksen ajankohta kysymysmerkki
Mattilan mukaan Venäjän iskun ajankohtaa on mahdotonta tietää, mutta asiantuntija-arvioissa todennäköisimpänä pidetään helmikuun loppua ja maaliskuuta.
Kevään kelirikkokauden on uskottu estävän suuret panssarioperaatiot. Mattila huomauttaa kuitenkin, että viime vuonnakin taistelut jatkuivat kelirikkokaudesta huolimatta.
Sotilasasiantuntijat ovat odottaneet Ukrainan tekevän oman hyökkäyksensä talven aikana. Sitä on pidetty jopa välttämättömänä sodan kokonaismenestyksen kannalta, sillä Venäjän joukkojen tiedetään vahvistuvan kevääseen mennessä.
Asetelma on nyt muuttunut, sillä Ukraina on saanut länsimailta lupauksia nykyaikaisista taistelupanssarivaunuista. Niiden miehistöjen kouluttaminen vie aikaa, joten vaunut päässevät rintamalle vasta keväämmällä.
Mattila ei usko, että Ukraina lähtisi tässä vaiheessa hyökkäämään ilman tehokkaita länsipanssareita. Kevyempiä rynnäkköpanssareita Ukraina on ehkä jo saanut, mutta ne eivät vielä riitä menestykseen.
– Kyllä he odottavat, että ne taistelupanssarivaunut tulevat. Yhdessä rynnäkkövaunut ja taistelupanssarivaunut muodostavat panssarijoukon kokonaisuuden. Ne tarvitsevat toinen toisiaan, Mattila analysoi.
Onko keväästä otettu oppia?
Mattila uskoo, että Venäjä on ottanut oppia viime kevään heikosta sotamenestyksestään. Tuolloin Venäjä hajotti voimansa koko Ukrainan pitkälle rajalle ja myös Valko-Venäjälle.
Nyt Venäjä on todennäköisesti luomassa perinteisten sodankäyntioppien mukaisesti keskitettyä voimaryhmää ja painopistettä. Siihen keskitettäisiin useita yksiköitä, tulenkäyttö olisi voimakkaampaa ja hyökkäys pyrittäisiin saamaan nopeaan liikkeseen. Tällä tavoin Venäjä tavoittelisi nopeammin sotilaallisia päämääriään.
Venäjä on muodostamassa yhtymiä, jotka ovat tällä hetkellä irrallaan rintamasta. Niiden ei siis tarvitse osallistua jatkuvasti käynnissä oleviin taisteluihin Donetskin alueella.
Suuri kysymys onkin, kuinka Ukraina pystyy vastaamaan mahdollisesti alkavaan suurhyökkäykseen, kun se ei ole vielä saanut länsipanssareita käyttöönsä. Mattila on melko luottavainen.
– Kun katsoo vaikkapa Bahmutin tilannetta, niin melko hyvin. Ja Ukraina on pitkän aikaa kyennyt valmistautumaan Venäjän hyökkäykseen, se ei tule yllätyksenä.
Ylen Ukraina-uutisten päivittyvä seuranta.
Korjaus 1.2. klo 9.05 Muutettu Ilmari Käihkön titteli