Hyppää sisältöön

Vain osa Kaakkois-Suomen kansanedustajista olisi valmis harkitsemaan rangaistusta, jos metsä hakataan laittoman harvaksi

Nykyinen metsälaki sanoo, miten paljon puustoa saa harventaa, mutta rajan ylittäminen ei ole rangaistavaa. Usean kansanedustajan mielestä metsän liiallisesta hakkaamisesta ei pidä ryhtyä sakottamaan.

Ilman kunnollista sopimusta on suuri riski, että metsänomistaja kantaa vastuun pilalle hakatusta metsästä.
Vesa Grekula

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajat eivät liiemmin innostu ajatuksesta, jonka mukaan metsien liiallisesta hakkaamisesta voitaisiin rangaista, esimerkiksi sakottaa.

Liiallinen hakkuu liittyy metsän ensiharvennukseen eli tilanteeseen, jossa metsänomistaja voi saada puustostaan ensimmäisen kerran tuloja.

Kaakon 17 kansanedustajasta 13 vastasi vuoden ensimmäiseen kansanedustajakyselyyn. Kysyimme, pitäisikö metsälakiin lisätä sanktio, esimerkiksi sakko, jos hakkuissa poistetaan puuta enemmän kuin laki määrittelee.

Tiukimmin ja ilman varauksia rangaistuksen kannalla on eduskunnan keväällä jättävä savonlinnalainen Heli Järvinen (vihr.). Hänen mielestään liiallisella hakkaamisella tuhotaan yhteisiä keinoja hiilinielujen luomiseen.

– Asiaan pitää saada korjaus. Ilman sanktioita sitä ei näytä tulevan, Järvinen sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen seisoo autonsa vieressä.
Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen kannattaa sanktioita liialliselle metsän harvennukselle. Kuva: Petri Vironen / Yle

Nykyinen metsälaki määrittelee liiallisen hakkuun rajat, mutta ei sanktiota eli rangaistusta, jos metsää harvennetaan liikaa.

Yle kertoi tammikuussa tapauksista, jossa erityisesti nuoria metsiä on yleisesti harvennettu laittoman harvoiksi ilman rangaistusta sekä tapauksesta, jossa metsänomistaja aikoi hakea korvauksia liiallisesta puiden kaatamisesta.

Voisi harkita

Rangaistuksen lisäämistä metsälakiin ovat valmiita ainakin harkitsemaan kouvolalaiset Sheikki Laakso (ps.) ja Paula Werning (sd.) sekä lappeenrantalaiset Anneli Kiljunen (sd.) ja Jukka Kopra (kok.).

Mies seisoo ulkona lähellä kameraa
Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra raottaa ovea liiallisia hakkuita koskeville mahdollisille rangaistuksille. Kuva: Marika Anttonen / Yle

Kopra puolustaa metsänomistajien oikeutta hyödyntää omaisuuttaan taloudellisesti nykyisten periaatteiden mukaisesti. Hän ei peräänkuuluta uutta lainsäädäntöä, mutta jättää rangaistukselle kuitenkin oven auki tahallisten rikkomusten tapauksissa.

– Jos lain sallimia mahdollisuuksia käytetään väärin, niin ehkä sellaisessa tilanteessa asiaa tulisi tarkastella rangaistuksen näkökulmasta, Kopra pohtii.

SDP:n vastauksissa korostuu yleisen tason periaate, jonka mukaan minkä tahansa lain rikkomisesta tulisi koitua jokin seuraamus.

Tätä korostaa Kiljusen ja Werningin lisäksi myös heidän puoluetoverinsa, lappeenrantalainen Suna Kymäläinen, joka vastasi varsinaiseen kysymykseen, ettei osaa sanoa. Samoin vastasi myös niin ikään SDP:n kotkalainen kuntaministeri Sirpa Paatero.

Ei rangaistusta

Tyrmäyksen liiallisten hakkuiden sanktioimisesta saa muun muassa perussuomalaisten lappeenrantalaiselta Jani Mäkelältä sekä kotkalaiselta eduskunnan toiselta varapuhemieheltä Juho Eerolalta. Molemmat korostavat yksityisen omaisuuden suojaamisen tärkeyttä, eli omalle metsälle pitää saada tehdä, kuten parhaaksi näkee.

Selvän ein rangaistuksille sanovat myös juvalainen Ano Turtiainen (vkk.), kouvolalainen Ville Kaunisto (kok.) sekä lappeenrantalainen Ari Torninainen (kesk.).

Savonlinnalainen kansanedustaja Hanna Kosonen
Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen ei kannata erillistä sanktiota liiallisista hakkuista. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Savonlinnalainen Hanna Kosonen (kesk.) puolestaan pitää liiallista metsän harventamista jo itsessään sakkona metsänomistajalle.

– Liian rankka harventaminen on tulevaisuudessa vähemmän puiden kasvua ja myös jatkossa vähemmän tuloja. Näen, että siinä on sanktiota ihan riittävästi, sanoo Kosonen.

Suosittelemme sinulle