ISTANBUL Lähellä Istanbulin keskustaa sijaitsevan Beşiktaşin kaupunginosan kävelykadulla huomaa nopeasti, että tulevat vaalit jakavat kansaa.
– Jos nykyhallituksen vastaehdokkaaksi asetettaisiin tuoli, ihmiset olisivat valmiita antamaan äänensä tuolille. Me emme selviä nykyisessä taloustilanteessa, sanoo Berna Hanbay, joka on myös pettynyt opposition tehottomuuteen.
Hän kertoo perheensä tulotason romahtamisesta ja sanoo, että maan saaminen oikealle tielle vie aikaa.
– Pitää toivoa muutosta ainakin lasten takia, Hanbay miettii.
Heti seuraava haastateltava kiittelee vuolaasti presidentti Recep Tayyip Erdoğania.
– Ehkä meillä on talousmurheita juuri nyt, mutta presidentti on tuonut meille turvallisuuden tunteen. On tärkeä olla turvassa ulkomaalaisilta voimilta, sanoo Özlem Yıldız.
Ulkomaalaisten voimien ”kavalat yritykset” tuhota Turkki on ollut osa valtaapitävien viestiä myös ennen presidentti Erdoğanin valtaantuloa.
”Turkki itsevaltaisuuden ja demokratian välimaastossa”
Turkissa pidetään parlamentti- ja presidentinvaalit näillä näkymin toukokuun 14. päivä.
Presidentinvaalit ovat tärkeät maan suunnan kannalta. Vuonna 2017 hyväksytty perustuslaki kasaa valtaa presidentin käsiin
Politiikan tutkija, apulaisprofessori Berk Esen Sabancı-yliopistosta luonnehtii Turkin järjestelmää itsevaltaisuuden ja demokratian välitilaksi.
– Täällä järjestetään vaalit, oppositiopuolueet voivat osallistua ja ainakin paperilla heillä on mahdollisuus voittaa. Mutta hallinto on itsevaltainen, Esen sanoo.
Hänen mukaansa valtion byrokratia on valjastettu tukemaan vallassa olevia eli presidentti Erdoğania ja hänen Oikeus ja kehitys -puoluettaan. Samaan aikaan riippumaton media, yliopistot ja kansalaisjärjestöt ovat ahtaalla.
Suurin osa mediasta on siirtynyt presidentin lähipiirin valvontaan. Myös oikeusjärjestelmä on menettänyt riippumattomuutensa (siirryt toiseen palveluun).
Oppositiolla mahdollisuus voittoon
Vuoden 2019 paikallisvaaleissa suurin oppositioryhmä tasavaltalainen kansanpuolue CHP otti haltuunsa useita suurkaupunkeja, muun muassa Istanbulin ja Ankaran.
Tulos oli selvä näpäytys presidentti Erdoğanille, joka oli kampanjoinut raivokkaasti presidentillisellä arvovallallaan.
Oppositiopuolueita on useita ja ne yrittävät nyt koota voimansa. Talouskriisi ja välillä yli 80 prosenttiin noussut inflaatio on suututtanut monia. Oppositio voisi voittaa toukokuun vaalit, sanoo Berk Esen
– Oppositiolla on kuitenkin vastassaan vahva itsevaltainen hallinto, jota valtion byrokratia ja oikeusjärjestelmä tukevat.
– Jos käyttäisi jalkapallotermejä hallitus saa tuoda kentälle 11 pelaajaa, mutta oppositio vain kuusi. Ja tuomari on täysin hallituksen puolella, sanoo apulaisprofessori Berk Esen.
Oikeusjärjestelmä tekee työtä presidentille
Istanbulin suositun pormestarin Ekrem İmamoğlun vankeustuomio on yksi esimerkki oikeusjärjestelmän käytöstä oppositiota vastaan.
Kiistellessään Turkin sisäministerin kanssa vuoden 2019 paikallisvaalien tuloksesta İmamoğlu luonnehti niitä jotka yrittävät perua vaalitulosta hölmöiksi.
Oikeuden mielestä pormestari loukkasi vaaliviranomaisen jäsenten kunniaa ja se tuomitsi hänet kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen.
Tuomioon kuuluu kielto asettua ehdolle vaaleissa. Tuomiosta on valitettu.
Erdoğanin vastustajien mielestä oikeudenkäynnin tavoitteena oli varmistaa, ettei İmamoğlu voi asettua presidenttiehdokkaaksi.
Joulukuusta lähtien pormestarin tukijat ovat joka ilta osoittaneet mieltään Istanbulin kaupungintalon edustalla.
– Olemme puolustamassa pormestarin kunniaa, koska tavoitteena on rapauttaa hänen maineensa, sanoo Esra Onur Bakırdöken vapaaehtoisten vaalitarkkailijoiden kansalaisjärjestöstä.
Bakırdökenin mielestä İmamoğlun saama tuomio on laiton. Vapaaehtoiset vaalitarkkailijat valmistautuvat nyt toukokuun vaaleihin.
– Keskitymme vaalihuoneistojen ja vaaliuurnien turvallisuuteen. Yritämme varmistaa, että vaalit sujuvat oikeudenmukaisesti ilman vilppiä, Esra Onur Bakırdöken sanoo.
”Turkki ei ole Valko-Venäjä”
Massiivista vaalivilppiä odottaa harva, mutta tutkija Berk Esen sanoo, että tuloksen ”hienosäätöä” voisi esiintyä, jos Erdoğan pääsee lähelle vaalivoittoa, mutta ei aivan perille asti.
– Jos oppositio voittaa yli prosenttiyksikön erolla, Erdoğan ei voi takertua valtaan laittomin keinoin, vaikka vallanvaihdosta tulee vaikea. Ei Turkki ole mikään Valko-Venäjä tai Venezuela, Berk Esen sanoo.
Eli istuva presidentti joutuu tekemään työtä uudelleenvalintansa puolesta. Viime aikoina Erdoğan on kertonut erilaisista tukipaketeista muun muassa maanvilljeiljöille ja vähävaraisille.
Suuri eläkepaketti päästää 20 vuotta työelämässä olleet naiset eläkkeelle, miesten osalta työssäoloehto on 25 vuotta. Turkki saa liudan pirteitä eläkeläisiä, joiden toivotaan kiittävän presidenttiä vaaliuurnilla.
Hallitusta tukeva media rummuttaa jatkuvasti opposition epäluotettavuudesta, hajanaisuudesta ja terroristikytköksistä. Myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden viivyttäminen on osa yrityksiä luoda kuvaa suuresta johtajasta, joka määrää mitä maailmassa tapahtuu.
”Kaikki jotka arvostelevat hallintoa ottavat riskin”
Erdoğan on nyt ollút vallassa 20 vuotta, ensin pääministerinä ja sitten presidenttinä. Jatkokausi voisi johtaa entistä tukalampiin oloihin niille, jotka eivät kannata häntä.
– Edessä voisi olla nouseva itsevaltaisuuden aalto. Täältä löytyy edelleen yliopistoväkeä ja toimittajia, jotka ovat kriittisiä. Heitä saatetaan käsitellä entistä kovemmilla otteilla.
Berk Esenin työpaikka, yksityinen Sabancı-yliopisto on yksi harvoista hallituksesta riippumattomista yliopistoista. Se todennäköisesti suojelee häntä tiettyyn pisteeseen saakka.
– Kaikki jotka arvostelevat hallintoa ottavat riskin joutua esimerkiksi tutkinnan kohteeksi. Monet kollegoistani ovat menettäneet työpaikkansa ja osa on lähtenyt maasta.
– Akateeminen vapaus on suureksi osaksi lakkautettu. Mutta näistä asioista on puhuttava nyt, koska vaalien jälkeen saattaa olla myöhäistä.
Mitä ajatuksia uutinen sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23.00 saakka.
