Neljä sutjakkaa whippettiä hyppii innokkaina emäntänsä Henna Katajamäen ympärillä koirahoitolan pihalla.
Tänään tarhoissa on tyhjää, sillä isäntäväki on lähdössä harvinaiselle viikonloppuvapaalle.
Kuortaneen Kennelpalvelu tarjoaa nimensä mukaisesti monenlaista koiriin liittyvää palvelua.
Reilun parinkymmenen vuoden ajan yrittäjä Henna Katajamäki on huolehtinut myös Kuortaneen ja Alavuden alueen löytökoirista.
Sekä työn että harrastuksen kautta Katajamäki on nähnyt koiraharrastuksen monet puolet, ne nurjatkin.
Katajamäki tietää pentutehtaiden olevan todellisuutta myös omalla alueellaan.
– Täälläkin niitä on kaksi. Valvonta on käynyt niissä moneen otteeseen, mutta toiminta vaan jatkuu, huokaa Katajamäki.
Pentutehtailua, koirien laitonta maahantuontia ja heitteillejättöä pyritään saamaan kuriin uudella koirarekisterillä, jonka on määrä avautua pian. Vaikka viranomaisrekisterin tavoite on hyvä, osa koiraharrastajista ei usko sen tehoon.
– Jos valvonta toimisi ja sillä olisi resursseja, ei tarvittaisi tällaista rekisteriä.
Rekisterin avaamiseen vielä vähintään viikkoja
Ruokaviraston hallinnoiman koirarekisterin oli määrä avautua vuoden alussa.
Näin ei tapahtunut, vaan kestää vähintäänkin vielä viikkoja, ennen kuin se saadaan auki, arvioi Ruokaviraston kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski.
Kyse on teknisistä ongelmista järjestelmässä, jota sen toimittaja ei ole toistaiseksi saanut toimintavarmaksi.
– Haluamme, että järjestelmä on oikeasti toimiva, eikä sellainen, että sitä joudutaan korjaamaan. Loputtomiin tätä ei voi kuitenkaan venyttää, Vehkakoski sanoo.
On ymmärrettävää, ettei Ruokavirastossa haluta kritiikkiä siitä, että järjestelmä ei toimi.
Palautetta, ärhäkkääkin, on sadellut runsaasti jo ennen kuin kuin virallinen palautekanava saatiin auki vuodenvaihteessa. Usein kysyttyihin kysymyksiin on pyritty vastaamaan Ruokaviraston sivuilla.
Keskeinen kysymys ja asia, johon kritiikin kärki kohdistuu, on juuri se, miten uusi maksullinen rekisteri ehkäisee pentutehtailua?
Kaikkia tyydyttävällä tavalla siihen ei tunnu kukaan osaavan vastata.
Vehkakoski muistuttaa että päätös on poliittinen ja Ruokavirasto toimii palvelun tarjoajana. Hän uskoo, että vaikutukset tulevat näkymään osana yhä käsittelyä odottavaa eläinsuojelulain uudistusta.
Koirien rekisteröintiin liittyvää asetusta aletaan soveltaa sitten, kun palvelu saadaan auki.
– Aiemmin koiran tunnistusmerkintä ei ole ollut pakollista. Suomessa lähdetään siitä, että lakeja noudatetaan.
Lisää: Kiistellyn koirareksiterin avaaminen viivästyy
Osa isompaa uudistusta
Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala pitää rekisteriä tärkeänä ja uskoo, että siitä on mahdollisuus saada työkalu epäkohtiin puuttumiseen.
– Valvonta on tottakai tärkeää, mutta näen että merkintä ja rekisteröinti on olennainen työkalu, että viranomaiset pääsevät puuttumaan näihin asioihin.
Toisaalta valvonnan tiedetään kärsivän resurssipulasta jo nyt?
– Viranomaisille on tulossa uusia velvoitteita uudessa eläinten hyvinvointilaissa, myös valvonnan resurssoinnista on huolehdittava, toteaa Kupsala.
Kupsala viittaa eduskunnan käsittelyssä olevaan eläinten hyvinvointilakiesitykseen, joka tulee korvaamaan nykyisen eläinsuojelulain- ja asetuksen ja täydentämään keinovalikoimaa.
Pimeää pentukauppaa vastaan käydään tuontirajoituksin, ammattimainen ja laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito määritellään tarkemmin ja lisäksi Tulli tulee mukaan uutena valvontaviranomaisena. Myös myynti-ilmoittelun sisällölle säädetään vähimmäisvaatimukset.
Omistajalla vastuu
Pentutehtailulla tarkoitetaan pentukauppaa, jossa eläinten tarpeita – ja usein myös lakia – laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi. Murheellisin tarinoihin huonoissa oloissa elävistä pennuista törmää toistuvasti.
Ja silti tarjontaa ei ole ilman kysyntää, muistuttaa Henna Katajamäki. Liian moni sulkee yhä silmänsä epäkohdilta, kun pentu pitää saada heti.
Vastuullinen kasvattaja osaa neuvoa uusia koiran hankkijoita, ja sanoa senkin, jos kyseinen rotu ei tunnu oikealta valinnalta henkilölle – vaihtoehtoja kyllä riittää.
Valintaa ei tulisi tehdä kuvan perusteella, painottaa Katajamäki.
– Koiraa hankkivan tulisi panostaa tiedonhankintaan alussa ja miettiä mihin omat rahkeet riittävät, jaksanko käydä lenkillä vai makaanko mieluummin sohvalla.
Tiedottamisessa on selvästi työsarkaa.
Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsalan mielestä rekisterin toimivuuden kannalta keskeistä on, että tieto tunnistusmerkintä- ja rekisteröintivelvollisuudesta tavoittaa jokaisen. Tällöin tehtaan jäljille voidaan päästä ostajan kautta.
– Jos yritetään myydä pentu, jota ei ole sirutettu ja joka ei ole viranomaisrekisterissä, niin ymmärtää, että tässä on jotain hämärää. Sellaisesta myyjästä kannattaa ilmoittaa viranomaiselle.
Kaikuja koiraverosta?
Rekisteröinnin hinta vahvistettiin viime vuoden viimeisinä päivinä. Rekisteröinti maksaa 10 euroa/koira sähköisesti ja 19 euroa paperilla.
Osa koiraharrastajista kuulee järjestelmässä myös kaikuja takavuosien koiraverosta.
Henna Katajamäki muotoilee huolen, jonka moni on Ruokavirastolle esittänyt.
– Ennen oli koiravero. Rahalla tehtiin muun muassa koirapuistoja. Nyt on valtio takana ja epäilys on, että maksut nousevat. Jossain vaiheessa tämä muuttuu veroksi ja rahat menevät ties minne.
Kyseessä ei ole koiravero, toteaa Ruokaviraston kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski. Maksu perustuu siihen että sillä katetaan syntyvät kulut.
Onko mahdollista että siitä tulee vero?
– Nykyisen lainsäädännön puitteissa ei. Mutta onhan meillä aktiivinen lainsäädäntö.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 2. helmikuuta 2023 klo 23 asti.
Aiheesta enemmän:
Koirien rekisteröintipakko alkaa reilun kuukauden päästä – tätä se tarkoittaa koiranomistajille