EU-komissiolta odotetaan keskiviikkona esitystä eurooppalaisten yritysten tukemiseksi. Esitys on EU:n vastaus Yhdysvaltain satojen miljardien dollarien pakettiin, jolla maa pyrkii edistämään vihreän teknologian investointeja. Vastaiskuna EU-maille suunnitellaan nyt mahdollisuutta käyttää valtiontukia aiempaa avokätisemmin.
Lue lisää: Euroopan unioni suunnittelee uhkarohkeaa askelta, jossa Suomi voi olla iso häviäjä
Ylen aamussa asiasta olivat keskustelemassa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä yksikönpäällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa ulkoministeriön kauppapolitiikan yksiköstä.
Komission esityksestä on ennalta vuotanut joitain luonnoksia, ja niiden perusteella esitys pitää sisällään esimerkiksi ajatuksia siitä, millä tavoin EU:n rahoitusta voidaan kanavoida vihreään siirtymään aiempaa paremmin, ja mitä voidaan tehdä sääntelyn osalta sisämarkkinoilla vihreän siirtymän helpottamiseksi, Vaaranmaa mainitsee.
– Tarkoitus on konkreettisten toimien ohella myös luoda mielikuvaa siitä, että EU on myös vihreän siirtymän investointien kannalta houkutteleva paikka innovoida ja panostaa tuotantoon, Vaaranmaa toteaa.
EU-komission toimien vaikutuksista Suomeen on vielä aikaista spekuloida. Vaaranmaan mukaan paljon riippuu esimerkiksi siitä, minkälaisia helpotuksia esityksessä annetaan valtiontukisääntöjen suhteen.
– Jos siellä tehdään helpommaksi antaa valtiontukia vihreässä siirtymässä, on selvää että Suomen kaltaiset maat, joiden taskut eivät ole ihan niin syvät kuin isommilla jäsenmailla, ovat jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa. Kun puhutaan siitä riskistä, että sisämarkkinakauppa vääristyy, niin se on aito huoli, yksikönpäällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa sanoo.
Komission vastaus kaksiosainen, kesällä tulossa suvereniteettirahasto
Suomi ja kuusi muuta EU-maata lähetti viime viikolla kirjeen komission kauppapolitiikasta vastaavalle varapuheenjohtajalle, ja kirjeessä maat varoittivat sisämarkkinoiden vaarantamisesta. Vaikeimmat asiat komission ehdotuksessa liityy mahdolliseen uuteen yhteisvelkaan.
Yhdysvaltain kilpailuun vastaamiseksi on väläytetty muun muassa valtiontukisääntöjen hölläämistä ja uutta suvereniteettirahastoa, jolla voitaisiin tukea eurooppalaisia yrityksiä. Etenkin ajatus rahastosta Suomessa ja muutamissa muissa maissa herättänyt pelkoa uudesta eurooppalaisesta yhteisvelasta.
Komission vastaus Yhdysvaltain kilpailuun on kaksiosainen, kertoo tutkija Antti Ronkainen. Keskiviikkona annettava esitys koskee valtiontukisäännöksiä, verohelpotuksia ja sääntelyn höllentämistä vihreän siirtymän suhteen. Kesällä komissiolta tulee vielä toinen esitys, jolla pyritään puuttumaan valtiontukien epäsuhtaan EU:n sisällä.
– Saksa ja Ranska ovat antaneet valtiontukia eli 80 prosenttia kaikista EU-maiden tuista, ja loput maat muodostavat 20 prosenttia tuista. Komissiolta on tulossa kesällä esitys suvereniteettirahastosta, jolla tasataan eri maiden kykyä antaa näitä tukia. Tämä on iso kokonaisuus, ja vastustus, mikä kirjeessä on tuotu esiin, liittyy tähän uuteen yhteisvelkaan ja uusiin instrumentteihin, joiden piti koronan aikana olla kertaluontoisia, Ronkainen kertoo.
Vaaranmaa myös muistuttaa, että kun katsotaan, miten EU on tähän mennessä rahoittanut vihreää siirtymää niin kansallisesti kuin unioninkin tasolla, niin rahaa on ollut avokätisesti tarjolla jo tähänkin mennessä. Puhutaan mahdollisesti samasta mittakaavasta kuin Yhdysvaltain Inflation Reduction Act eli IRA-paketissa, eli sadoista miljardeista euroista, Vaaranmaa sanoo.
Tutkija: Saksan tukivolyymin pelätään häiriinnyttävän sisämarkkinat
Euroopan sisämarkkinoilla on ollut poikkeustila koronasta lähtien, ja valtiontukisäännöt laitettiin jäähylle jo silloin, sanoo tutkija Antti Ronkainen. Poikkeustila jatkui Ukrainan sodan myötä ja nyt sääntöjä löysätään yhä enemmän.
– Paine sisämarkkinoille tulee kahta reittiä: on toisaalta suurvaltakilpailu, jossa suurvallat tukee omia yrityksiään, ja EU yrittää siihen nyt vastata. Ja sitten toisaalta, jäsenmaiden kyky tukea unionin sisällä on erilainen. Jos katsotaan näitä tukia, niin on sovittu vajaasta 700 miljardista erilaisia tukia ja niistä yli puolet tulee Saksasta. Suuri huoli on nimenomaan se, että Saksan volyymi on niin suuri, että se tulee häiriinnyttämään sisämarkkinan toiminnan, Ronkainen sanoo.
Vaaranmaa muistuttaa tuoreesta tutkimuksesta, jossa katsottiin sisämarkkinakauppaa energiaintensiivisellä sektorilla, eli esimerkiksi kemianteollisuuden tuotteet, teräs, alumiini ja paperi. Jos tämän sektorin tavaraa hypoteettisesti tuotaisiin Suomesta Saksaan, 70 prosentissa tuotteista ne kohtaavat saksalaisten tuotteiden subventoitua kilpailua. Suomessa luku on 24 prosenttia, ja perinteisesti protektionistisena pidetyn Ranskankin sisämarkkinakauppa on 28 prosenttisesti subventoitua.
– Jos meillä on jo nyt tämä tilanne, jossa me joudutaan Saksan markkinoilla kilpailemaan 70 prosenttisesti meidän tuotteissa paikallisten subventoitujen tuotteiden kanssa, niin minkälaiseksi se tilanne muodostuu silloin, kun niitä valtiontukisäännöksiä edelleen höllennetään. Voi olla kylmää kyytiä, Vaaranmaa toteaa.
USA:n satojen miljardien paketti iso huoli Euroopassa
Yhtään penniä ei ole vielä jaettu, joten luotettavaa todistusaineistoa Yhdysvaltain IRA-paketin houkuttelevuudesta ei ole, Vaaranmaa muistuttaa. Vaikuttaa kuitenkin selvältä, että yritysten investointipäätöksiin vaikuttaa nyt muutkin asiat kuin valtiolta mahdollisesti saatava tuki.
– Taustalla vaikuttaa nyt se, että Yhdysvallat on nyt tosissaan tässä vihreässä siirtymässä, tulee olemaan iso kysyntä vihreälle teknologialle ja energialle, ja todennäköisesti siellä on jo nyt jonkin verran kilpailuetua suhteessa eurooppalaisiin markkinoihin, kuten talouskasvu ja energian hinta. Ei voida poissulkea, etteikö se voi johtaa joihinkin investointipäätöksiin, mutta evidenssiä ei ole vielä kauheasti, Vaaranmaa sanoo.
Ronkainen näkee paketissa samaa trendiä, joka oli vallalla jo Donald Trumpin presidenttikaudella: pyritään tuomaan globaaleja tarjontaketjuja takaisin Yhdysvaltoihin. Presidentti Joe Bidenin ohjelman nimikin on Bring back better ja sillä yritetään imeä erityisesti vihreitä investointeja Yhdysvaltoihin.
– Kyllä huoli Euroopassa on erittäin suuri, kun komissio suurta kokonaisuutta valmistelee. Ideahan on se, että sitä tukea saa, jos siirtää tuotantoa Yhdysvaltoihin. Ja tämä on säikäyttänyt Euroopassa poliitikot, Ronkainen sanoo.
Katso koko keskustelu täältä: