Turkki ei ole hellittämässä vaatimuksiaan Suomea ja Ruotsia kohtaan, mutta voisi harkita Suomen Nato-ratifiointia erikseen ja myönteisemmin, sanoi Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu tänään vierailullaan Tallinnassa.
Çavuşoğlu ja Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu pitivät tapaamisensa jälkeen aamupäivällä yhteisen tiedotustilaisuuden.
Paikalla ollut Ylen toimittaja Rain Kooli kysyi, onko Turkki jo päättänyt käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksia erikseen.
Çavuşoğlu vastasi, että ei ole Turkin asia tässä vaiheessa käsitellä hakemuksia erikseen, sillä Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Natoon yhdessä. Hänen mukaansa on Suomen ja Ruotsin sekä Naton asia halutessaan erottaa hakemusten ratifiointi toisistaan.
– Jos hakemukset erotetaan toisistaan, Turkki arvioi Suomea erikseen ja myönteisemmin, Çavuşoğlu sanoi.
Çavuşoğlu sanoi, että Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat hakemuksensa yhdessä ja kummankin Nato-jäsenyys on yhteisessä käsittelyssä. Suomen ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Piritta Asunmaa tarkentaa Ylelle, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemus ei ole yhteinen.
– Jokainen maa hakee jäsenyyttä yksin. Suomi hakee Suomena ja Ruotsi Ruotsina. Emme ole tehneet yhteistä Suomen ja Ruotsin hakemusta, mutta olemme edenneet yhdessä ja etenemme yhdessä, Asunmaa sanoo.
Turkin kanta ”pysyy lujana”
Viron Reinsalu kertoi tiedotustilaisuuden alussa tehneensä selväksi kollegalleen, että Virolle Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien sujuva eteneminen on eksistentiaalinen kysymys ja välttämätöntä Euroopalle ja Natolle laajemminkin.
Viron yleisradion toimittaja kysyi Çavuşoğlulta ymmärtääkö hän, miten tärkeää Viron turvallisuuden kannalta on, että Suomi ja Ruotsi pääsevät Naton jäseniksi.
Çavuşoğlu sanoi ymmärtävänsä Viron sekä Suomen ja Ruotsin turvallisuushuolet. Hänen mukaansa Natolla on kaksi uhkaa: Venäjä ja terrorismi, ja Turkki odottaa muiden Nato-jäsenten sekä Suomen ja Ruotsin ymmärtävän myös Turkin turvallisuushuolet.
Hän toisti aiemmat sanansa siitä, että Suomen tilanne on yksinkertaisempi, mutta varsinkaan Ruotsi ei ole täyttänyt yhteisymmärrysasiakirjan velvoitteitaan. Hän toisi useaan kertaan, että Turkin turvallisuushuolia täytyy kuunnella.
Çavuşoğlulta kysyttiin suoraan miten Turkki toimisi, jos se tietäisi Venäjän aikovan hyökätä lähiviikkoina Nato-ehdokasmaita Suomea tai Ruotsia vastaan.
– Riippumatta mistään provokaatioista tai uhkasta, meidän kantamme on selkeä. Kunhan ehdokaat toteuttavat velvoitteensa, suhtaudumme hakemukseen myönteisesti. Oli tilanne mikä tahansa, tämä kantamme pysyy lujana, Çavuşoğlu sanoi.
Çavuşoğlu väläytti aiemmin erillistä arviointia
Çavuşoğlun kommentit Tallinnan-tiedotosustilaisuudessa olivat pitkälti linjassa sen kanssa, mitä hän on viime päivinäkin sanonut.
Çavuşoğlu on sanonut jo kahdessa aiemmassa tiedotustilaisuudessa tällä viikolla, että ”Turkki voisi arvioida Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset erikseen, jos Nato ja kyseiset maat tekevät asiasta päätöksen”.
Hän on myös toistanut Turkin näkökulman siitä, että Suomen tapaus on yksinkertaisempi kuin Ruotsin.
Tutkijatohtori Iro Särkkä arvioi Ylelle eilen tiistaina Çavuşoğlun aiempia lausuntoja. Hänen mukaansa Turkki on valmis kuuntelemaan Ruotsia ja Suomea.
– Mutta Turkkihan voi toimia tässä asiassa ihan miten haluaa. Turkki on kuitenkin valmis kuuntelemaan Suomea ja Ruotsia. Se osoittaa mielestäni sen, että keskusteluyhteydet ovat auki, Särkkä sanoi.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kohahdutti sunnuntai-iltana lähetetyssä televisio-ohjelmassa, jossa hän sanoi ensimmäistä kertaa, että Turkki voisi olla valmis käsittelemään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet erikseen. Hänen mukaansa Turkki voisi ratifioida Suomen jäsenyyden ilman Ruotsia, kunhan Suomi ”ei tee samaa virhettä” kuin Ruotsi.
Tallinnassa ulkoministerit Çavuşoğlu ja Reinsalu keskustelivat Turkin ja Viron kahdenvälisistä suhteista, Venäjän hyökkäyssodasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta laajemmin.
Juttua päivitetty klo 13.55. Lisätty ulkoministeriön poliittisen osaston päällikön Piritta Asunmaan kommentti.
Juttua muokattu klo 16.32. Tarkennettu ingressiä ja tekstin 6. kappaletta siten, että käy ilmi Çavuşoğlun viitanneen Suomen ja Ruotsin hakemusten yhteiseen allekirjoittamiseen ja jäsenyyden yhteiseen käsittelyyn. Suomen ulkoministeriö muistutti, että maiden hakemukset ovat erilliset mutta yhtäaikaiset.
