Lappeenrantalainen metsänomistaja Mirja Koppo teetti ensiharvennuksen metsäpalstalleen joulukuussa. Työhön kuului noin kahden hehtaarin ala, jossa kasvaa 30-vuotiasta koivikkoa ja kuusikkoa.
– Harvennuksen teki paikallinen metsänhoitoyhdistys ja jälki on minun mielestäni hyvää. Nyt näillä puilla on tilaa kasvaa ja järeytyä, Sanoo Koppo.
Koppo on yksi niistä monista, jotka ovat saaneet metsää perintönä. 15 vuotta sitten tullut perintö pani Riihimäellä silloin asuneen Kopon miettimään.
– Olin ihan puhdaskenkäinen kaupunkilainen, enkä tiennyt yhtään mitään metsänomistamisesta. Mutta sitten siitä tuli intohimo ja otin selvää asioista. Nyt olen aika tarkka näiden metsänhoidollistenkin asioiden suhteen, sanoo Koppo.
Metsäasioista oli Kopon mukaan helppo saada selvää. Apua hän sai muun muassa paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä.
– Myöhemmässä vaiheessa otin selvää, että Riihimäen lähellä Hyvinkäällä oli metsätalousoppilaitos, missä oli kursseja metsänomistajille ja lähdin sitten niille mukaan, Koppo kertoo.
Nyt Koppo antaa metsän vain kasvaa. Seuraavaan 10–15 vuoteen metsille ei tarvitse tehdä mitään.
Ei hakkuusanktioille
Suomen Metsäkeskus selvitti hiljattain ensiharvennusten laatua. Sen mukaan talousmetsien ensiharvennusten korjuujälki on heikentynyt koko maassa.
Vaikka metsän hakkaa suosituksia rankemmin, siitä tulee harvoin mitään sanktioita, kuten esimerkiksi sakkoa.
Koppo ei ole juuri seurannut keskustelua liiallisten metsähakkuiden sanktionnista.
– Se kuitenkin kuulostaa mielipuoliselta, että tulisi joku sanktio. Osaan puhua vain omasta puolestani ja näen, että metsästä ei ole otettu liikaa. Toki jos oikeasti ihan liikaa otetaan, ei sekään mielestäni hyvä asia ole, pohtii Koppo.
Mirja Kopon mielestä jokainen metsänomistaja päättää itse, miten metsiään kasvattaa ja kaataa.
– Ilman muuta. Emme ota käskyjä vastaan mistään Brysselistä, vaan kyllä pitää olla niin, että me saamme itse päättää, Koppo sanoo napakasti.
Jo useiden vuosien ajan on puhuttu siitä, miten metsät siirtyvät perintöinä yhä enemmän kaupunkilaisille, joilla kaikilla ei ole mitään kokemusta metsistä, saati niiden vaatimasta hoidosta. Koppo kannustaa uusia metsänomistajia.
– Kannattaa vetää hetki henkeä, eikä tehdä mitään myyntipäätöksiä. Kannattaa selvittää metsätilan koko ja laatu ja käytännön mahdollisuudet ottaa se haltuun ja hoitaa. Neuvoa ja opastusta on saatavilla paljon, jos sitä haluaa, vinkkaa Mirja Koppo.
