Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ylen kansanedustajakyselyssä vähemmistöhallitus kiinnostaa yllättävän monia kansanedustajia.
Puolueiden voimasuhteet voivat muuttua vaaleissa voimakkaasti, eikä enemmistöhallituksen muodostaminen ole välttämättä helppoa. Siksi poliitikot ja tutkijat ovat väläytelleet vähemmistöhallituksen mahdollisuutta.
Toimivan hallituksen synnyttämisestä vaikeaa tekee esimerkiksi se, että SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa.
Enemmistöhallitus tarkoittaa, että hallituksessa ovat edustettuina puolueet, joilla on eduskunnassa yli puolet kansanedustajista. Vähemmistöhallituksessa hallituspuolueet edustaisivat vähemmistöä, mutta saisivat tukea jostain oppositiossa olevasta puolueesta, jolloin hallitus pysyisi kompromissien avulla pystyssä.
Enemmistöhallitus pystyy ajamaan haluamansa ratkaisut oman enemmistönsä turvin, vähemmistöhallitus tarvitsee ratkaisuilleen ääniä myös oppositiosta.
Vähemmistöhallitus voisi ehkä viedä vaikeita päätöksiä läpi
Suomessa on totuttu enemmistöhallituksiin. Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneiden kokoomuslaisten tuki vähemmistöhallitukselle on yllättävän suurta. Vastanneista kokoomuslaisista yhdeksän sanoi maamme tarvitsevan perinteistä enemmistöhallitusta, mutta jopa 16 oli sitä mieltä, että vähemmistöhallituskin käy.
– Seuraava hallitus joutuu tekemään lukuisia vaikeita ratkaisuja enkä usko, että vähemmistöhallitus voisi sellaisia viedä eteenpäin. Vähemmistöhallitus todennäköisesti kaatuisi, Jukka Kopra (kok.) arvioi.
Viimeksi syksyllä mitkään suurimmat puolueet eivät syttyneet vähemmistöhallitukselle, kun Yle kysyi asiasta.
Perustuslaki lähtee tavoitteesta, että vaalien jälkeen muodostetaan enemmistöhallitus. Vähemmistöhallituksia ei ole aikoihin edes kokeiltu.
Monet konkarit voisivat hyväksyä myös toisenlaisen maan johtamisen mallin eli vähemmistöhallituksen:
– Enemmistöhallitukseen on hyvä pyrkiä, mutta kyllähän vähemmistöhallituskin on mahdollinen. Siinä tapauksessa olisi lähinnä kaksi vaihtoehtoa: joko hallitus voisi sopia pysyvästä tukipuolueesta eduskunnassa tai sen tulisi hakea enemmistö eduskunnassa aina erikseen, Ben Zyskowicz (kok.) perustelee.
Nykyisestä pääministeripuolueesta löytyy tukea uuden kokeilemiseen. Myös SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on ehtinyt väläyttää puolueen kampaja-avauksessa, että yhden puolueen vähemmistöhallitus voisi olla mahdollinen Suomessa.
– Enemmistöhallitukset ovat perinteisesti tuoneet jonkinnäköistä stabiliteettia (pysyvyyttä) politiikkaan. Viime aikoina vaalikausien loput ovat olleet enemmän tai vähemmän kaoottisia. Hallitusohjelma ei ole ollut näissä episodeissa enää liimana vaan pikemminkin hajottajana. Voisi tehdä hyvää Suomen poliittiselle kulttuurille, että asioista jouduttaisiin sopimaan laajemmalla rintamalla, Maria Guzenina (sd.) sanoo.
Tuoreimmat kokemukset vähemmistöhallituksesta ovat 70-luvulta
Muissa Pohjoismaissa vähemmistöhallituksista on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta Suomessa vähemmistön valtaa on vieroksuttu.
Viimeksi vähemmistöhallitus oli vallassa 1970-luvulla.
Muutama kansanedustaja viittaa Ylen kyselyssä Sitran hiljattaiseen selvitykseen vähemmistöhallituksen mahdollisuuksista Suomessa. Selvityksen mukaan myös vähemmistöhallitus voi olla Suomelle hyvä vaihtoehto (siirryt toiseen palveluun).
Suomessa on ollut yhteensä 76 hallitusta, joista enemmistöhallituksia 48, ja vähemmistöhallituksia. Virkamieshallituksia on ollut yhdeksän.
– Pohjoismaissa vähemmistöhallitukset ovat hyvin yleisiä, jopa enemmistöhallituksia yleisempiä. Hallitusten toimintakykyä ei näissä maissa ole sidottu pelkästään parlamentaariseen enemmistövaateeseen, vaan myös muihin toimintakykyyn vaikuttaviin asioihin, (Peter Östman (kd.) sanoo.
– Ruotsin esimerkin mukaan myös vähemmistöhallitus on mahdollinen, jos joku tarpeeksi iso oppositiopuolue saa puumerkkinsä hallituksen ohjelmaan itselle tärkeissä kysymyksissä, Juho Eerola (ps.) arvioi.
Ylen kansanedustajakyselyyn vastanneista moni arveli, että vähemmistöhallitus on herkästi vaarassa kaatua. Jotkut olivat huolestuneita tarpeesta pelata ja tehdä kompromisseja.
– Teoriassa myös vähemmistöhallitus on mahdollinen. On kuitenkin vaikea nähdä, miten tämä istuisi Suomen järjestelmään ja kulttuuriin. Aikamoista lehmänkauppojen rallia voisi olla näköpiirissä, Joakim Strand (r.) epäilee.
– Pienen maan, joka sijaitsee agressiivisen sotaa käyvän ydinasevaltion naapurissa, on tajuttava, mitkä asiat ovat suuria ja tärkeitä ja mitkä pieniä ja vähemmän tärkeitä. Tarvitsemme ehdottomasti riittävän vahvan enemmistöhallituksen, emmekä jatkuvaa sisäistä jännitettä ja riitelyn lisääntymistä, jotka seuraisivat vähemmistöhallituksesta, sanoo puolestaan Aki Linden (sd.).
Katso kaikkien kyselyyn osallistuneiden kansanedustajien vastaukset:
Ylen kysely kansanedustajille tehtiin 19.1.–25.1.2023 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 131 kansanedustajaa.
Kuuntele Radiouutisten juttu kansanedustajakyselystä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10. helmikuuta kello 23:een saakka.
