Heinäveden reitin merkitys arvokkaille järvitaimen- ja järvilohikannoille tunnustetaan ely-keskuksissa. Reitin ja Palokin koskien kalatalousratkaisuista tehdään parhaillaan viranomaisten selvitystyötä.
– Sekä taimen- että järvilohikalakannat ovat uhanalaisia ja molemmat lajit tarvitsevat merkittäviä panostuksia elinympäristöjen kunnostukseen. Tarvitaan hehtaarimitalla uusia lisääntymisalueita ja vaellusmahdollisuuksia. Helppoja ja halpoja ratkaisuja ei ole Lieksanjoella, Pielisjoella tai Heinävedenreitillä, kalastusbiologi Teemu Hentinen sanoo Pohjois-Savon ely-keskuksen lähettämässä tiedotteessa.
Itä-Suomen kalatalouskeskukset julkaisivat keskiviikkona vetoomuksen, jonka mukaan Palokin kosket tulisi ennallistaa ja koskeen 1960-luvulla rakennettu pato ja vesivoimalaitos purkaa.
Luovutetaan maaliskuun lopussa
Selvitystä tekevät Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ely-keskukset. Selvityksen tavoitteena on selvittää vesivoimalaitokseen liittyvät kalatalousratkaisut sekä laatia vaihtoehtojen toteutettavuus- ja vaikutusarviointi.
Selvityksessä otetaan huomioon muun muassa eri vaihtoehtojen vaikutukset kalatalouteen, vesistöjen käyttöön, matkailuun, alueen omavaraisuuteen ja fossiilienergiasta luopumisen tavoitteeseen.
Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tehtävä selvitys luovutetaan ministeriöön maaliskuun lopussa.
Voimalaitoksen omistaja eli Pohjois-Karjalan Sähkö ei osallistu selvitykseen. Yhtiö on syksyllä ilmoittanut uskovansa, että taimenten elinolosuhteita voitaisiin parantaa luopumatta sähköntuotannosta.
Palokin vesivoimalaitos on teholtaan 6,4 megawattia. Se on Pohjois-Karjalan Sähkön suurin kokonaan omistama vesivoimalaitos. Laitoksen koneisto tulisi uusia vuonna 2025.
Puolen miljoonan kunnostukset
Heinäveden reitin Karvionkoskeen ja Kerman-Saunavirran alueelle on ely-keskuksen mukaan laadittu kunnostussuunnitelma. Suunnittelu ja lupahakemuksen laatiminen on aloitettu.
Molempien hankkeiden toteutus voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2025. Kustannusarvio noussee yli 500 000 euroon.
Toteutuessaan hankkeissa saataisiin noin kuusi hehtaaria poikastuotantoalueita lohikalakaloille. Määrä olisi monikertainen nykytilanteeseen verrattuna, ely-keskuksen tiedotteessa todetaan.
