Tiistaina julkaistun THL:n arvioinnin mukaan (siirryt toiseen palveluun) kymenlaaksolaisten tyytyväisyys vammaispalvelujen riittävyyteen on koko Suomen heikoimpia. Joka toinen vammaispalvelujen asiakas on tyytymätön alueen palvelujen määrään.
Kouvolalainen Eeva-Liisa Hakala on ollut vammaispalvelujen asiakkaana vuodesta 2005. Hän kertoo saaneensa puhelimessa useimmiten äärimmäisen hyvää palvelua suhteellisen nopeasti.
Ongelmat alkavat, kun asiakas tarvitsee jotain konkreettista, kuten apuvälineitä tai vammaispalvelun työntekijää.
– Tuntuu, että meitä vammaisia ei oteta tosissaan. Pitää olla sitkeä ja sinnikäs eikä uskoa ensimmäisellä kerralla, kun sanotaan, ettei pyydettyä apuvälinettä tai palvelua ole mahdollista saada. Sinänsä merkillistä, kun nämä ovat kuitenkin lakisääteisiä oikeuksia.
Hakala kokee, että monesti vammaispalvelun päätökset tuntuvat epäreiluilta.
Hän sairastaa lihasheikkoustautia, joka aiheuttaa voimattomuutta erityisesti käsissä. Tämän vuoksi liikkuminen rollaattorin kanssa esimerkiksi kynnysten yli tai painavista ovista on hankalaa tai jopa mahdotonta.
– Minulle on sanottu, että olen liian hyväkuntoinen saadakseni pyytämiäni korjauksia esimerkiksi kotini kylpyhuoneeseen. Asenne tuntuu olevan, että kyllähän minä pääsen kun vaan oikeasti yritän, Hakala sanoo.
Ongelma on nähty
Kymenlaakson hyvinvointialueen vammaispalvelujen tulosaluejohtaja Mia Niemi-Aho tunnistaa THL:n toteaman ongelman. Hänen mukaansa kaikkia vammaispalveluhakemuksia ei ole saatu käsiteltyä lain määrittelemässä kolmen kuukauden määräajassa, jolloin myös niiden nojalla tehtävät päätökset ovat viipyneet.
Eniten päänvaivaa aiheuttaakin ammattitaitoisen henkilöstön puute.
– Vammaispalvelussa tehtävä asiantuntijatyö on haastavaa ja vaatii työntekijältään perehtyneisyyttä useaan lakiin ja niiden soveltamiseen asiakastyössä. Niinpä vaatii oman aikansa, ennen kuin esimerkiksi uusi työntekijä on täydessä työvalmiudessa.
Niemi-Aho arvelee, että asiakkaiden kokemukseen vaikuttaa myös henkilöstön vaihtuvuus.
– Asiakkaan omatyöntekijä ei myöskään välttämättä aina ole ollut tiedossa, tai yhden asiakkaan asiat ovat olleet kerralla useamman työntekijän hoidossa. Tämä on varmasti asiakkaan näkökulmasta hankalaa.
Helpotusta luvassa
Mia Niemi-Ahon mukaan toimiin tilanteen kohentamiseksi on ryhdytty jo Kymsoten aikana.
– Olemme panostaneet sosiaalityöntekijöiden koulutusohjelmaan yhdessä muun muassa Itä-Suomen yliopiston kanssa. Tämän lisäksi toteutimme palkkaharmonisoinnin, Niemi-Aho listaa.
Lisäksi keväällä Kymenlaakson hyvinvointialueella on käynnistymässä vammaispalveluihin perustettu asiantuntijatiimi, jossa mukana on paitsi vammaispalvelun työntekijöitä ja vammaisjärjestöjen edustajia, myös itse vammaispalvelujen käyttäjiä.
Kouvolan Hyvinvointiyhdistykset ry toimii erilaisten vammais- ja pitkäaikaissairausyhdistysten kattojärjestönä.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Valkeisen näkökulmasta tyytymättömyys on koskenut yksittäisiä tapauksia ja palveluita, ei kokonaisuutta.
Pian aloittava asiantuntijatiimi on Valkeisen mielestä iso kädenojennus palveluiden käyttäjille.
– Jatkossa tiimin vammaispalveluiden asiakkaat pystyvät antamaan palautteensa suoraan vammaispalveluille. Valoa kohden tässä mielestäni ollaan menossa, Valkeinen linjaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 4.2.2023 kello 23 asti.