Viulisti Viktoria Mullova kävelee Hotelli Kuusamon edustalta Kirkkotietä pitkin kohti Kuusamon kirkkoa ja sen vieressä sijaitsevaa seurakuntataloa. Neljäkymmenen vuoden takaiset muistot palaavat elävinä mieleen.
– Tässä on juuri se paikka, missä nousin pakoautoon. Tämä paikka muutti elämäni, täältä alkoi vapauteni, Mullova toteaa.
Tšaikovski- ja Jean Sibelius -viulukilpailut voittaneen superlahjakkuuden pako Neuvostoliitosta länteen ja vapauteen oli koko maailmaa kohahduttanut uutisjuttu (siirryt toiseen palveluun). Mullova riskeerasi paetessaan vähintäänkin uransa, ehkä jopa karkotuksen Siperiaan.
Paon onnistumista jännittivät paitsi Mullova ja hänen säestäjänsä, kapellimestari ja pianisti Vakhtang Jordania, myös sen suunnittelusta vastanneet suomalaiset.
– Se oli hyvin jännittävää, mutta en pelännyt, enkä kadu mitään, muistelee Viktoria Mullova.
Mullova vieraili Kuusamossa tammikuun lopussa ensimmäistä kertaa loikkauksensa jälkeen. Hän konsertoi Kuusamotalossa 30. tammikuuta puolisonsa, sellisti Matthew Barleyn kanssa.
Hyvin suunniteltu pako
1980-luvun alussa Neuvostoliiton romahdus oli vielä vuosikymmenen päässä ja järjestelmä piti kansalaisistaan kiinni rautaisella otteella. Mullovan kaltaiset huipputaiteilijat olivat myös propaganda-aseita, joita esiteltiin länsivalloille.
Maasta poistuminen oli kuitenkin erittäin tarkasti valvottua ja Neuvostoliitosta länteen muuttaminen lähes mahdotonta. Usein ainoa tie oli paeta, eli loikata, kuten tuolloin sanottiin.
Mullovan ja Jordanianin loikkaus oli tarkasti suunniteltu. Suunnitelman pääarkkitehti oli Yleisradion toimittaja Jyrki Koulumies, joka työskenteli kirjeenvaihtajana Moskovassa 1970- ja 80-luvuilla ja tutustui Mullovaan.
Heinäkuussa 1983 kansainvälisen tason huippuviulisti Mullova antoi konsertin Kuusamon seurakuntatalolla. Hän kertoi valvojanaan toimineelle Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB:n agentille voivansa pahoin ja vetäytyvänsä hotellihuoneeseensa.
Mullova pakeni majapaikastaan Hotelli Kuusamosta Kirkkotien varressa odottavaan pakoautoon, jossa Koulumies oli valmiina.
– Minulla oli mukana vain muovipussi ja viisi dollaria taskussa, Mullova naurahtaa.
Kaasu pohjassa kohti Ruotsia
Koulumies ja järjestelyihin osallistunut Ylen kuvaaja Caj Sundman kuljettivat henkilöautolla Mullovan ja Jordanian Ruotsin Haaparantaan ja sieltä edelleen Luulajaan, josta lentokone vei parin Tukholmaan.
Suomalaisten rooli Mullovan loikkauksen mahdollistajina pysyi pitkään salassa. Aiheesta lisää Loikkaus-audiodokumentissa Yle Areenassa.
Tukholmaan päästyään Mullova ja Jordania anoivat turvapaikkaa Yhdysvalloista.
Mullova esiintyi 1983 Kuusamon seurakuntatalolla soittaen miljoonien eurojen arvoisella Stradivariuksella. Hän jätti Neuvostoliiton valtion omistaman arvoviulun Hotelli Kuusamon hotellihuoneensa sängylle.
”En palaa Venäjälle näissä olosuhteissa”
Mullova asettui pakonsa jälkeen asumaan Lontooseen. Hän ei ole katunut loikkaustaan.
– En tietenkään palaa Venäjälle näissä olosuhteissa. Vihaan sitä mitä venäläiset tekevät ukrainalaisille, Mullova sanoo.
– Jollakin tavalla Putin on onnistunut tekemään saman, kuin Stalin. Ihmiset luulevat häntä jumalaksi, joka pelastaa Venäjän. Uskomatonta, että niin monet ihmiset tukevat häntä.
Mullovan neljästä isovanhemmasta kolme on ukrainalaisia ja yksi venäläinen. Hän ei ole ollut sodan aikana lainkaan yhteydessä sukulaisiinsa Venäjällä.
– En ole halunnut olla heihin yhteydessä. Olen vihainen, Mullova puuskahtaa.
Viktoria Mullova Jean Sibelius -viulukilpailussa 1980 Ylen Elävässä arkistossa.