Muutama viikko sitten Euroopan unionin puheenjohtajamaan Ruotsin EU-lähettiläs Lars Danielsson kertoi sivumennen toimittajien yllätykseksi, että vuotuinen EU–Ukraina-huippukokous pidetäänkin Kiovassa. Alun perin kokous, joka siirrettiin sodan takia viime vuodesta tämän vuoden alkuun, aiottiin pitää Brysselissä.
Ukrainalaisen Maailmanpolitiikan instituutin johtaja Viktor Šlintšak sanoo Ylelle, että isäntäkaupungin vaihto on symbolinen ele.
– Euroopan johtajien on tärkeää osoittaa tukea Ukrainalle, mutta käynti Kiovassa parantaa heidän imagoaan myös maan sisällä. Tämän lisäksi heidän täytyy katsastaa, kuinka Ukraina on pitänyt lupauksensa tultuaan EU-jäsenehdokkaaksi.
23. kesäkuuta 2022 EU-maat hyväksyivät yksimielisellä päätöksellä Ukrainan ja Moldovan uusiksi ehdokasmaiksi.
Tänään Kiovassa joukko EU-komissaareja tapaa kollegansa Ukrainan hallituksesta. Huomiselle on suunniteltu Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin tapaaminen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa.
EU-jäsenyys tärkeimpänä aiheena
Ukrainan johto on paljastanut, että huippukokouksen tärkein aihe on Ukrainan integroituminen Eurooppaan ja jäsenyys Euroopan unionissa.
Pääministeri Denys Šmyhal sanoi Politico-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että Ukraina haluaa EU:hun erittäin nopealla aikataululla.
– Meillä on hyvin kunnianhimoinen suunnitelma päästä EU:n jäseneksi kahden seuraavan vuoden sisällä. Joten odotamme, että voimme aloittaa alustavat jäsenyysneuvottelut jo vuonna 2023, ilmoitti Šmyhal.
Viktor Šlintšak pitää pääministerin antamaa aikataulua epärealistisena.
– On selvää, että ukrainalaiset pitävät tällaisista puheista. Mutta täytyy ymmärtää, että liittymisprosessi ei ole kahden eikä varmaan edes viiden vuoden mittainen, vaikka kuinka haluaisimme tämän tapahtuvan nopeammin.
Myös Šmyhalin hallituskollegat eivät jaa pääministerin innostusta. Keskiviikkona digitaalisen kehityksen ministeri Myhailo Fedorov sanoi Ylen haastattelussa, ettei hän odota huippukokoukselta liikoja.
– Toivon, että voimme synkronoida EU:n kanssa, kuinka liittymisasiassa edetään. Esittelemme tuloksia, kuulemme palautetta. Tästä tulee seuraava askel tiellä EU:hun.
Viime vuonna EU laati Ukrainalle listan seitsemästä ehdosta, jotka jäsenehdokkaan pitää täyttää ennen liittymistä. Ne koskevat oikeuslaitoksen uudistamista, korruption-, oligarkkien- ja rahanpesunvastaista työtä sekä lehdistö- ja kansalaisvähemmistölainsäädännön uudistamista.
Jokaisen vaatimuksen täyttymistä arvioidaan 10 pisteen asteikolla. Tällä hetkellä keskiarvosana on 5,8 pistettä (siirryt toiseen palveluun).
Huippukokouksessa odotetaan käsiteltävän muitakin integraation kysymyksiä. Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban mukaan maa haluaa tänä vuonna liittyä Euroopan yhteiseen Sepa-maksujärjestelmään, olla mukana EU:n mobiiliverkkovierailua eli roamingia koskevissa ratkaisuissa ja jatkaa vuodella vientitullivapautta ukrainalaistavaroille.
Sotilaallinen apu jatkuu edelleen
Euroopan unionin Ukrainan-lähettiläs Matti Maasikas on sanonut (siirryt toiseen palveluun), että kokouksen agendaan kuuluu myös sotilaalliseen, taloudelliseen ja humanitaariseen apuun liittyviä kysymyksiä.
EU haluaa myös keskustella presidentti Zelenskyin ehdottamasta rauhasunnitelmasta. Kiova saattaa haluta käsitellä venäläisjohdolle tarkoitetusta erillisestä kansainvälisestä oikeudesta.
– Uskon, että viimeisimmät korruptiokohut Ukrainassa eivät vaikuta eurooppalaisten ymmärrykseen siitä, että Ukraina on tällä hetkellä koko Euroopan suojakilpi, alleviivaa Maailmanpolitiikan instituutin johtaja Viktor Šlintšak.
Ukrainan johto on tyytyväinen siihen, että Saksa on antanut luvan toimittaa Ukrainalle panssarivaunuja, mutta seuraavaksi Kiova aikoo pyytää länneltä hävittäjiä.
– Lännen täytyy ymmärtää: te annatte meille joka tapauksessa aseita, ennemmin tai myöhemmin. Niin tehkää se mieluummin aikaisemmin, sanoo Ylelle tunnettu politiikan toimittaja Serhii Ivanov.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2.3. kello 23:een saakka.
