Myös puolustusministeriö suhtautuu kriittisesti pääministerin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan tehtävän ja yksikön perustamiseen.
Valtioneuvoston kanslian tekemää esitystä ovat aiemmin arvostelleet presidentin kanslia, ulkoministeriö ja Pääesikunta.
Perusteena ehdotuksille ovat turvallisuuspoliittisten asioiden määrän ja merkityksen kasvu valtioneuvoston kansliassa.
Puolustusministeriö huomauttaa, että ehdotuksessa ei kerrota uuden tehtävän sisältöä eikä arvioida sen vaikutuksia muiden ministeriöiden toimialoihin ja tehtäviin.
Puolustusministeriön mukaan ehdotus voi vaikuttaa ministeriöiden toimivaltasuhteisiin ja aiheuttaa epäselvyyttä turvallisuuspoliittisen toimivallan jakautumisessa.
Turvallisuuspoliittinen tilannekuva voi hämärtyä, jos uudelta yksiköltä puuttuisi yhteys turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valmisteluun ja siihen liittyvään operatiiviseen toimintaan.
Vaarana olisi lisäksi turvallisuuspoliittisen tilannekuvan pirstaloituminen, ministeriö arvioi.
Ministeriö: Ei pidä luoda päällekkäistä toimintaa
Nykyinen Nato-asioiden käsittely, jossa valmistelu tehdään puolustusministeriön ja ulkoministeriön johdolla, koetaan puolustusministeriössä toimivaksi.
Keskeiset Natoa koskevat ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat linjataan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa.
Puolustusministeriö huomauttaa, että esitys ei arvioi sen mahdollisia vaikutuksia valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan toimintaan.
Puolustusministeriö katsoo myös, että on ennenaikaista tehdä sitovia organisaatiomuutoksia, koska tarkempaa tietoa Nato-jäsenyyden vaikutuksista ei vielä ole.
Ministeriön mukaan ei pidä luoda päällekkäisiä toimintoja, jotka johtaisivat resurssien tehottomaan käyttöön.
Puolustusministeriö korostaa, että ministeriöiden turvallisuuspoliittinen asiantuntemus on jo nykyisin pääministerin käytettävissä.