Tamperelainen Sanna Hokkanen, 29, sai torstaiaamuna kuulla yllättävän tiedon: hän olikin pari senttiä pidempi kuin luuli.
– Pituutta oli vähän enemmän kuin aiemmin aikuisiällä mitattaessa, kummastelee Hokkanen.
Tieto selvisi hänelle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveystutkimuksessa. THL tutkii tämän kevään aikana yli 20-vuotiaiden suomalaisten terveyttä ja toimintakykyä. Osallistujat on valittu etukäteen ja sattumanvaraisesti niistä, jotka vastasivat viime vuonna THL:n terveyskyselyyn.
Tampereella tutkimukseen on kutsuttu noin 400 henkilöä. Sanna Hokkanen ei epäröinyt tulla testiin, sillä piti osallistumista itselleen merkityksellisenä.
– Onhan se hieno ajatus, että tekee oman osansa tutkimuksen eteen, hän kertoo.
Hokkanen on erityisesti kiinnostunut tutkimuksessa tehtävistä tarkkaavaisuustesteistä. Häntä kiinnostavat testin sisältö ja tulos, sillä tarkkaavaisuutta häneltä ei ole testattu koskaan.
Tutkimuksiin ei ole tarvinnut houkutella
90 minuutin mittaisessa terveystarkastuksessa testataan muun muassa näkö ja kuulo, otetaan verinäyte, tehdään keuhkojen puhalluskoe ja testataan fyysistä kuntoa. Peruskunnon lisäksi kartoitetaan esimerkiksi muistia, tarkkaavaisuutta ja stressiä.
Tutkimukseen ei ole tarvinnut erikseen houkutella, sillä kiinnostusta omaa terveydentilaa kohtaan löytyy.
– Ihmiset tulevat mielellään tutkimuksiin. Tamperelaiset varsinkin ovat hyvin lähteneet liikkeelle, kertoo vastaava tutkimushoitaja Suvi Mujunen THL:n laajan terveystarkastuksen Tampereen tiimistä.
Tutkimukseen osallistuneet ovat olleet kiinnostuneita muun muassa painonsa noususta ja vyötärön ympäryksestä. Näiden lisäksi Mujunen kehottaa kiinnittämään huomiota suomalaisille tyypillisiin sydän- ja verisuonisairauksiin, joita voi seurata mittaamalla verenpainetta ja käymällä kattavissa verikokeissa.
Testit kartoittavat suomalaisten kansanterveyttä
THL:n laajalla terveystarkastuksella on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus. Jo vuosikymmenten ajan tehtyjen terveystarkastusten seurauksena muun muassa suomalaisten D-vitamiinin saannissa huomattiin puutteita ja asiaa alettiin paikata maitotuotteiden ja rasvavalmisteiden D-vitamiinilisällä.
Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2017.
Tämänkertaisissa tutkimuksissa ollaan kartoitettu suomalaisten kaulan ympärysmittaa, sillä se määrittää riskin sairastua uniapneaan. Tutkimuksissa on määritetty riskimitat sekä miehille että naisille.
Mitä suurempi kaulan ympärysmitta, sitä suurempi riski on sairastua, Suvi Mujunen tiivistää.
Toinen oleellinen tutkimuksen kohde on yli 50-vuotiaiden suomalaisten kuulo, jota mitataan hälytestillä. Testi jäljittelee tilannetta, jossa taustamelun seasta täytyy saada selvää puheesta, kuten jos olisi syömässä ruokalassa ja juttelisi samalla jonkun kanssa.
Mujusen mukaan hälytesti on hyvä tapa testata kuuloa esimerkiksi heille, jotka työskentelevät avokonttorissa. Hän pitää kuulotestiä tärkeänä osana terveystarkastusta.
Terveystarkastukset alkoivat tammikuussa ja päättyvät kesäkuussa 2023. Ne ovat osa THL:n laajaa Terve Suomi -tutkimusta, joka alkoi syksyllä 2022.
Toimittaja Katri Tapola kävi tutustumassa tutkimuspäivään Tampereella. Kuuntele haastattelu tästä.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta 3. helmikuuta kello 23:een saakka.