Susia on liikaa, muita suurpetoja ei niinkään. Tätä mieltä on Kuhmon suurpetotyöryhmän kuntalaiskyselyyn vastanneiden enemmistö.
Joulu–tammikuussa tehtyyn kuntalaiskyselyyn tuli noin 950 vastausta. Heistä kaksi kolmasosaa ilmoitti olevansa kuhmolaisia.
– Kyselylle selvästi oli tarvetta, kun vastauksia tuli noin paljon, suurpetoryhmän puheenjohtaja Tuomas Huotari kommentoi.
Useampi kuin seitsemän kymmenestä kokee, että suurpedoista on ollut haittaa arkielämälle. Heistä valtaosa on sitä mieltä, että suurpedot estävät harrastamista. Joka neljäs heistä kokee pelkoa ja yli neljä viidestä kertoo, että suurpetojen määrä on vaikuttanut koirien pitämiseen tai niiden kanssa metsästämiseen.
Valtaosa lisäisi kannanhoidollista metsästystä
Yli puolet vastanneista lisäisi suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Noin neljännes lisäisi niin sanottuja poistolupia, jotta petokantoja saataisiin kavennettua. Aniharva on sitä mieltä, että ihmisten pitäisi vain oppia sopeutumaan elämään petojen kanssa.
Vaikka osa kuhmolaisista saa elinkeinonsa haaskaruokinnan tuomilla mahdollisuuksilla, yli 80 prosenttia vastanneista näkee sen haitallisena asiana.
Paikallisten ääni ei kuulu uutisoinnissa
Selkeä valtaosa vastanneista uskaltaa puhua suurpetokantansa ääneen. Tästä huolimatta jopa 85 prosenttia on sitä mieltä, että alueen asukkaiden ääni ei kuulu kyllin vahvasti valtakunnallisen median suurpetouutisoinnissa.
– Kyselyn vastauksista kävi aika selvästi ilmi, että ihmisillä oli tarve päästä sanomaan omat kommenttinsa. Vastausten mukaan paikallisväestöä ei ole otettu kylliksi huomioon suurpetopolitiikassa, Huotari sanoo.
Suurpedoista keskustellaan 4. helmikuuta Kuhmo-talolla. Kuhmon kaupunki on mukana Ylen ja Erätauko-säätiön vetämässä Hyvin sanottu -hankkeessa, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä.
Mitä ajatuksia kyselyn tulokset herättävät? Voit keskustella aiheesta 5. helmikuuta klo 23 saakka.
