Kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli kertoo mielipaikakseen Virolahdella vuonna 2021 avatut kuntoportaat.
– Minusta kuntoportaiden rakentaminen on ollut hieno osoitus kunnan yhteisöllisyydestä. Portaissa käy minun lisäkseni paljon ulkoilijoita, mikä on hieno juttu, Pulli sanoo.
Virolahden kuntoportaisiin sai ostaa omia nimikkoaskelmia 50 euron kappalehinnalla. Myytyjen askelmien tuotot käytettiin portaiden rakennuskuluihin.
Virojoella portaista myytiin 156 askelmaa. Myös Pulli osti itselleen oman.
– Olen siellä pienosakas. Nimikkoporras jää Virolahdelle, vaikka minä täältä lähdenkin. En ota sitä mukaani, Pulli naurahtaa.
Veli-Matti Pulli päättää kunnanjohtajan tehtävänsä Virolahdella helmikuun 20. päivä. Hän aloitti Suomen kaakkoisimman kunnan johdossa marraskuussa 2019.
Pulli siirtyy työskentelemään Lappeenrannan kaupunkikonserniin kuuluvan Asuntopalvelut oy:n kehitysjohtajaksi.
Naapurikunnassa Miehikkälässä varttunut Pulli toteaa, että dramatiikkaa työpaikan vaihtoon ei liity.
– Jos sen kiteyttää jotenkin, niin viime vuodet ovat olleet hektisiä ja tuli ajatus, että välillä voisi tehdä jotakin muuta kuin tätä.
Hienot lähtökohdat murskaksi
Kun Pulli aloitti Virolahden johdossa vuoden 2019 lopulla, 3 000 asukkaan kunnassa elettiin Pullin mukaan ”historian dynaamisinta aikaa”.
Zsarin ostoskylä pyrki houkuttelemaan ihmisiä huippubrändien vaatekaupoilla ja oli juuri täyttänyt vuoden. Samaan aikaan viereen oli nousemassa Scandinavian Shopping Center -ostoskeskus. Näiden lisäksi Virolahdella oltiin juuri päätetty uuden päiväkodin rakentamisesta.
Ensimmäinen isku tuli, kun koronapandemia sulki rajaliikenteen keväällä 2020 kokonaan. Vaikeimman pandemiajakson jälkeen rajalla alettiin palata pienin askelin kohti vanhaa normaalia.
Aika muuttui jälleen vaikeaksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan keväällä 2022. Tilanne eteni lopulta niin, että venäläisten turistien liikkuminen Suomeen katkaistiin kokonaan viime syksynä.
– Virolahti on sijaintinsa puolesta aina aikamoisessa polttopisteessä.
Apua yhteiskunnalta
Väistyvän kunnanjohtajan mielestä kunnan tulisi saada apua yhteiskunnalta peruspalvelujensa rahoittamiseen, kuten esimerkiksi lukion säilyttämiseen sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluiden takaamiseen.
Lisärahan tarvetta Pulli perustelee alueella tapahtuneella äkillisellä rakennemuutoksella. Itärajan sulkeutuminen ja sitä kautta venäläisten turistien puuttuminen on tehnyt Virolahden tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä erittäin vaikean.
– Toimivat ja riittävän kattavat palvelut ovat asukkaiden pitovoiman kannalta merkittävä asia.
Pulli korostaa, että itärajan elinvoimaisena pitäminen on Suomen kannalta myös turvallisuuskysymys. Hänen mukaansa turvallisuuden näkökulmasta rajaseudun asukkaat ovat merkittävässä roolissa.
– Paikallinen väestö on rajavartijan ylimääräinen silmäpari. En halua kuvitella Suomea, jossa itärajan Suomen puolelle syntyisi ”kuollut vyöhyke”. Jokainen voi kuvitella, mitä vaikutuksia sillä voisi olla, Pulli sanoo.
Yksi seuraus vaikeasta tilanteesta on ostoskylä Zsarin konkurssi viime lokakuussa.
Oliko Zsar uhkarohkea hanke, kun venäläisiin matkailijoihin luotettiin näin paljon?
– Hyvin vaikea kysymys. Kukaan meistä ei odottanut tällaista toimintaa, mitä Venäjä on viime aikoina harrastanut.
Kunnanjohtaja kertoo, että pikkukunnassa ei olla vihamielisiä tai katkeria venäläisiä kohtaan.
– Virolahdella on aika iso vähemmistö venäläistaustaisia henkilöitä, ja meidän yhteiselomme on sujunut täällä ilman vastakkainasetteluja.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 7. helmikuuta klo 23 asti.
