Laukkasten elämä helmikuuhun 2022 asti soljui täydessä rauhassa. Noin viiden sentin kilowattituntihinta oli tuudittanut ajatukseen, ettei kulutetun sähkön määrällä ollut juuri väliä. Sitä kuluikin kolmikerroksisessa omakotitalossa lähes 23 000 kilowattituntia vuodessa.
– Silloin meille tarjottiin alle 10 sentin määräaikaista sopimusta, mutta päätin odottaa kesään. Uskoin, että kun Olkiluoto käynnistyy, hinnat tippuvat, Heikki Laukkanen muistelee.
Karu todellisuus paljastui kuitenkin pian. Toistaiseksi voimassa olevan sähkön hinta pomppasi kesäkuun alussa reiluun 13 senttiin.
Seuraava ilmoitus tuli pari kuukautta myöhemmin – lokakuussa hinta olisi 22,90 senttiä.
– Jo siinä vaiheessa harkitsin pörssisähköön siirtymistä, mutta seuraavan ilmoituksen jälkeen päätös varmistui. Hinta pomppasi lähes 45 senttiin.
Loppukesällä alkoi operaatio siihen asti huolettoman kulutuksen suitsimiseksi. Ilmalämpöpumppu kahdella sisäyksiköllä saatiin käyttöön syyskuussa.
Siitä seurasi muu ruuvin kiristäminen sähkön käytössä.
– Huonelämpötila pudotettiin 19 asteeseen, saunomista vähennettiin ja pesukoneet pyörivät ainoastaan yöllä. Uunia on lämmitetty lähes joka päivä niin, että viisi vuotta vanhat polttopuutkin on kohta poltettu.
Joulukuun alkussa siirtyminen pörssisähköön joulukuun muutti myös perheen aamurutiinit kertaheitolla.
– Jos aiemmin aamulla luin ensimmäisen lehdet ja täytin sudokut, nykyisin tarkistan ensimmäisenä pörssisähkön hinnan kännykältä.
Heti joulukuussa pörssisähkö osoittautui oikeaksi valinnaksi. Kuukauden keskihinta asettui 28 senttiin eli reilusti reilusti toistaiseksi voimassa olleen 45 sentin alapuolelle.
Tammikuussa pörssisähkö osoittautui lopulta suoranaiseksi onnenpotkuksi. Kuukauden keskihinta oli 9,4 senttiä.
– Joulukuussa säästimme 300 euroa ja tammikuussa 400 euroa. Tosin maksoimme sähköstä 2,5 kertaa enemmän kuin vuosi sitten, vaikka säästimme kulutuksesta kolmanneksen.
Sähkötuet vähintään epäselviä
Huonoimmassa skenaariossa Laukkasten vuoden sähkölasku olisi pompannut 1 200 eurosta 10 000 euroon.
Vaikka pörssisähkön hintakehitystä on mahdoton ennustaa, Laukkaset aikovat pysyä pörssisähkössä toistaiseksi.
– Aika paljon pitäisi määräaikaisten hintojen tulla alaspäin, että siirtyisimme takaisin kiinteään sopimukseen, Heikki Laukkanen sanoo.
Valtion maksamien sähkötukien suhteen Laukkasen tilanne on vähintään epäselvä. Arvonlisäveron alennus tulee kaikkien hyödyksi.
Kertatuessa sähköyhtiöiden on määrä hyvittää marras-helmikuun sähkölaskuista valtion maksama osuus maaliskuun laskuissa.
– Me vaihdoimme yhtiötä joulukuun alussa, joten eihän nykyisellä yhtiöllä ole marraskuulta mitään hyvitettävää. Tammikuussa yksikköhinta jäi alle 10 sentin, joka on kertatuen alaraja.
Myyjä muistuttaa pörssisähkön riskeistä
Sähkön pörssihinta asettui leudon sään ja tuulisuuden takia tammikuussa alle 10 senttiin. Se on näkynyt pörssisähkön kysynnän rajuna kasvuna.
– Meillä tehtiin tammikuussa ennätysmäärä eli noin 12 000 pörssisopimusta, Suomen suurimpiin sähkönmyyjiin kuuluvan Lumme Energian liiketoimintajohtaja Mika Ahola kertoo.
Ahola haluaa silti muistuttaa pörssisähköön liittyvistä riskeistä. Joulukuusta tammikuuhun keskihinta putosi kolmannekseen, mutta sama liike voi tapahtua toiseen suuntaan koska tahansa.
– Kova pakkasjakso voi jo tehdä sen. Vanhassa maailmassa hintaerot eri sopimustyypeillä olivat pieniä, sentin sisällä käytännössä. Nyt heilahtelut ovat valtavia ja nopeatempoisia.
Aholan mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pörssisähkössä pitää pystyä ohjaamaan kulutusta edullisille tunneille. Hinta vaihtelee tunneittain kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Pörssisähkön etu toisaalta on, että sopimuksesta pääsee halutessaan irti kahden viikon irtisanomisajalla.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 5.2. kello 23:een saakka.
