Koronan sairastaminen on arkipäiväistynyt. Silti 10-20 prosenttia sairastuneista saa koronan jälkeen joitakin pitkittyviä oireita, kertoo ylilääkäri Helena Liira Helsingin yliopistollisesta sairaalasta koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalta.
Yli kolme kuukautta kestäviä toimintakykyä haittaavia oireita ilmenee vain prosentilla tai parilla, sanoo Liira Radio Suomen Päivän lähetyksessä torstaina.
Liiran mukaan tavallisin koronan jälkioire, jonka takia klinikalle tällä hetkellä tullaan on uupumus, joka ei parane lepäämällä. Lisäksi potilailla on hengenahdistusta ja erilaisia rintatuntemuksia, kognitiivisia oireita sekä hajuaistin menetystä.
Edelleen on epäselvää, millainen tarkka mekanismi aiheuttaa koronan pitkäaikaisoireita. Tiedossa kuitenkin on, että koronavirus onnistuu häiritsemään hermoston toimintaa.
– Näyttää siltä, että pitkäaikaisoireisiin liittyy se, että aivojen stressijärjestelmät virittyvät. Aivot huomaavat, että nyt on jotain vaarallista ja nyt pitää reagoida. Pitkäaikaisoireisen koronapotilaan aivot haluavat suojata ihmistä ja ajattelevat, että nyt on oltava tarkkana. Tämä voi lisätä oireita, kertoo Liira.
Koronauutisointi ja asiasta lukeminen voi myös vaikuttaa oireisiin
Koronan jälkioireista kärsivän kannattaa keskittyä rentoutumiseen ja toiveikkuuteen.
– Tiedämme, että ”katastrofointi” pahentaa oireita. Tällä viitataan siihen, että esimerkiksi lukee erilaisia teorioita oireiden pysyvyydestä. En esimerkiksi suosittele Twitter-keskusteluja aiheesta, sanoo Liira.
Liiran mukaan ne potilaat, jotka ovat parantuneet hyvin vaikeistakin oireista sanovat, että tärkeintä oli toivo ja järkevä selitys sairaudelle. Monelle potilaalle järkevä selitys on se, että aivot nyt ylireagoivat hiukan tähän viruksen aiheuttamaan uhkaan, ja minun täytyy rauhoittaa stressijärjestelmiäni.
Liira korostaa, että hermoston rauhottaminen on erittäin tärkeää. Pitää antaa aikaa toipumiselle.
– Kyllä välillä on tullut mieleen, että onko nykyihmisellä enää aikaa parantua tällaisista, sanoo Liira.
Monella koronan pitkäaikaisoireista kärsivällä potilaalla on myös ollut aikaisempaa ylimääräistä stressiä, esimerkiksi kovaa työstressiä, huippu-urheilun aiheuttamaa stressiä tai menetyksiä, kertoo Liira.
– Potilailla on usein valmiiksi joitakin altistavia tekijöitä. Koronavirus on se laukaiseva tekijä, joka saa aivojen suojamekanismin päälle. Koronan pitkäaikaisoireissa on kyse neurobiologisista oireista, sanoo Liira.
Vaikka pitkäaikaisoireiden syntymekanismi on vielä tarkentumatta niin hoitokeinoista ollaan yksimielisiä. Moniammatillinen kuntoutus toimii parhaiten: fysioterapeutti tukee liikkumista ja rentoutumista, psykologi auttaa mieltä, ja lääkärin tehtävä on miettiä kokonaisuutta ja mahdollista lääkitystä.
– Potilaat kyllä toipuvat. Se ei tapahdu ihan nopeasti, mutta kaikki potilasryhmät, myös vaikemmat, lähtevät hoidossa toipumaan, kertoo Liira.
Kadonneen hajuaistin palautumista voi auttaa hajuharjoitteilla
Koronavirus pääsee elimistöön usein nenän kautta ja saattaa vaurioittaa hajuhermoa. Hajuaisti kyllä korjaantuu, mutta samalla se voi vääristyä. Ihmiselle saattaa tulla vääriä hajuaistimuksia, jotka voivat olla hyvinkin epämiellyttäviä: nenässä voi tuntua savun haju, vaikka savua ei ole missään, kertoo Liira.
Tällaiseen tilanteeseen suositellaan hajuharjoitteita.
– Ihminen voi haistella tuttuja hajuja, esimerkiksi pippuria, ja samalla kovasti koittaa muistuttaa aivoille, että tämä on nyt se vanha tuttu haju. Tällaisella treenaamisella hajuaistin palautumista voi jonkin verran nopeuttaa, kertoo Liira.
Ilman hajuaistia eläminen on yllättävän raskasta. Liiran mukaan kuitenkin vain äärimmäisen harvalla hajuaistin ongelmat tai muut pitkäaikaisoireet jäävät pysyviksi.
Kuuntele koko haastattelu Radio Suomen Päivässä: