Hyppää sisältöön

Tuhannet vapaaehtoiset varautuvat nyt taistelemaan Suomen puolesta – yksi heistä on Timo Pesonen: “Tuli tunne, että pitää verestää taitoja”

Vapaaehtoiseen reserviläistoimintaan liittyi viime vuonna ennätyksellisen paljon uusia harrastajia. Tavallisin liittyjä on keski-ikäinen, armeijan käynyt mies.

Joensuun reserviläisten ammuntaharjoituksissa on riittänyt viime aikoina vilskettä. Ukrainan sota on innostanut uusia harrastajia ampumaharrastuksen pariin.
Petri Karvinen

Yli 20 vuotta.

Niin kauan ehti vierähtää siitä, kun Timo Pesonen, 46, ampui edellisen kerran aseella. Viime keväänä aseeton jakso päättyi, kun mies tarttui yhdeksänmilliseen pistooliin.

Syynä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

– Tuli tunne, että olisi hyvä verestää taitoja. Ihan varmuuden vuoksi, Pesonen kertoo Noljakan sisäampumaradalla Joensuussa.

Vajaan vuoden harjoittelu on Pesosen mukaan tuottanut tulosta. Käsiaseen ohella ampuminen sujuu häneltä nyt myös kiväärillä ja rynnäkkökiväärillä.

Ruuhkaa sisäampumaradalla. Ihmisiä istuu pöydän ääressä kivääreiden kanssa ja heidän takanaan toiset odottavat vuoroaan.
Ampumataitojen ylläpito on suosituin vapaaehtoisen reserviläistoiminnan muoto. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Treenaamaan Pesonen on päässyt Joensuun reserviläiset ry:n jäsenvuoroilla joka viikko.

– Jonottamaan joutuu, mutta sen kyllä ymmärtää. Moni muukin on selvästi ajatellut, että viimeistään nyt oli oikea hetki aloittaa.

Kiinnostusta maalla ja kaupungeissa

Vapaaehtoinen reserviläistoiminta on juuri nyt suositumpaa kuin koskaan.

Reserviläisyhdistyksiin liittyi viime vuonna valtakunnallisesti noin 10 000 uutta jäsentä. Määrä on yli kolme kertaa tavallista suurempi.

Yhdistyksiä edustavan Reserviläisliiton mukaan räjähdysmäinen kasvu alkoi välittömästi Ukrainan sodan syttymisen jälkeen.

– Toimistomme koko henkilökunta oli maaliskuussa pari viikkoa täysin sidottu jäsenhakemusten käsittelyyn, puheenjohtaja Kari Salminen muistelee.

Kauluspaitaan ja pikkutakkiin sonnustautunut mies seisoo vehreän metsämaiseman edessä.
Kari Salminen valittiin Reserviläisliiton johtoon vuodenvaihteessa. Kuva: Antti Pynttäri / Reserviläisliitto

– Eniten hakemuksia tuli pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta, mutta myös muuttotappioalueilta kuului hurjia. Esimerkiksi Itä-Suomen pienimmät yhdistykset alkoivat kasvaa ensi kertaa moneen vuoteen, hän jatkaa.

Keskimääräisin uusi harrastaja on Reserviläisliiton datan mukaan 50-vuotias, armeijan käynyt mies, joka ei ole upseeri tai aliupseeri. Kari Salmista tämä ei yllätä.

– Viisikymppisenä on vielä asevelvollinen, mutta inttivuosista on pitkä aika. Jos ei ole välillä käynyt kertausharjoituksissa, miettii väistämättä, miten pärjäisi rintamalla, Salminen pohtii.

Ennen kaikkea ammuntaa

Kaikkein eniten uusia reserviläisharrastajia kiinnostaa ammunta. Joensuussa tämä on näkynyt ajoittaisena ruuhkana jokaviikkoisissa harjoituksissa Noljakan sisäampumaradalla.

Maastotakin hiha, jossa kaksi hihamerkkiä. Merkeistä toisessa lukee "Joensuun reserviläiset ry, 1954".
Useimmilla Suomen reserviläisyhdistyksistä on pitkät perinteet. Joensuun reserviläiset ry on perustettu lähes 70 vuotta sitten. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Kymmenen vuotta reserviläistoiminnassa mukana ollut Saku Räsänen pitää tilannetta positiivisena ongelmana.

– Nyt meidän on mietittävä, kuinka saamme pidettyä nämä kaikki kiinnostuneet mukana. On selvää, että kun maailmantilanne rauhoittuu, maanpuolustus ei ole kaikilla päällimmäisenä mielessä, Joensuun reserviläiset ry:n varapuheenjohtaja sanoo.

Maastopukuinen, silmälasipäinen mies vaaleassa sisätilassa. Taustalla pukukaappeja ja niiden luona istuskelevia sekä seisoskelevia ihmisiä.
Saku Räsänen korostaa, ettei kaikki reserviläistoiminta ole ammuntaa. Harrastukseen kuuluu myös fyysisen kunnon ylläpitoa ja veteraanien muistamista. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Reserviläisliitto on tukenut jäsentulvan keskellä olevia yhdistyksiään ase- ja patruunahankinnoilla. Niiden ansiosta yhdellekään kiinnostuneelle ei ole tarvinnut tarjota ainakaan Joensuussa eioota.

– Kyllä Ukraina on täällä puheissa joka viikko. Ei sitä käy kiistäminen, Räsänen toteaa vakavoituen.

– Naapurimaamme on ylittänyt raja-aitoja tavalla, jota kaikki eivät osanneet arvata. Me pyrimme olemaan valmiina.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 8.2. klo 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle