Ilta-Sanomat kertoi torstaina 2. helmikuuta julkaistussa jutussaan (siirryt toiseen palveluun), että kuvanveistäjä Markus Copperin (1968–2019) alaikäinen poika peri isänsä taideteokset, mutta ei saanut niistä euroakaan. Teokset kuuluvat tätä nykyä Kansallisgallerian kokoelmaan, ja niitä on parhaillaan esillä nykytaiteen museo Kiasmassa. Se on yksi Kansallisgallerian kolmesta museosta.
Kansallisgallerian arvion mukaan kokonaisuuden arvo on 255 000 euroa. Siihen kuuluu kolme teosta ja piirroskokoelma.
Kansallisgalleria asian luki uutisista
Nyt Kiasman saaman lahjoituksen omistajuus on kyseenalaistettu. Copperin alaikäisen pojan äiti ja pojan edunvalvoja luovuttivat kolme teosta Kansallisgallerialle. Lisäksi Copperin vanhemmat lahjoittivat piirrokset Kansallisgallerialle.
– Tässä Copperin tapauksessa Kansallisgalleria ei ollut selvittänyt sitä, onko näillä perikunnan edustajilla oikeus tehdä lahjoitus. Itselläni on sellainen ymmärrys, että näin yleensä tehdään, mutta se ei ole näköjään säännönmukaista, Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä sanoo Ylelle.
Hän yllättyi IS:n esiin nostamasta seikasta, että Ruotsin laki kieltää edunvalvojaa tai huoltajaa lahjoittamasta alaikäisen lapsen omaisuutta.
– Koko tämä lahjoitus lähti pojan perheeltä ja edunvalvojalta, mutta Ilta-Sanomien jutun perusteella nousi esiin, ettei edunvalvojan olisi mahdollista käydä tällaisia neuvotteluja eli lahjoittaa näitä teoksia eteenpäin.
”Toistaiseksi kukaan ei ole viemässä asiaa oikeuteen”
Miten Kansallisgalleria selvitti kyseisten teosten omistajuuden?
– Tässä tapauksessa on oletettu, että meihin yhteyttä ottaneet ihmiset ovat näiden teosten omistajia, ja heillä on myös oikeus tehdä teoksiin liittyviä sopimuksia.
Samalla tavoin Kansallisgalleria on tähän mennessä toiminut myös muiden lahjoittajien kanssa. Siihen tulee Levän mukaan muutos.
– Katsomme tästä eteenpäin lahjoitusprosessit kuntoon ja tarkennamme käytäntöjä.
Kansallisgalleria on Levän mukaan valmis arvioimaan uudelleen Copperin teosten omistajuuden, jos todetaan, että esimerkiksi lahjoittajan puolesta on laittomuuksia.
– Olemme itse toimineet hyvässä uskossa. Edessä on mietintä siitä, purkautuuko tämä tietty sopimus, tai onko sopimus mitätön, jolloin omistusoikeudet tietenkin palaavat alkuperäiseen tilanteeseen.
Toistaiseksi kukaan ei ole Levän mukaan viemässä asiaa oikeuteen. Lahjoitetut teokset omistaa Suomen valtio, jonka kokoelmaa Kansallisgalleria hallinnoi.
– Tällaisia keskusteluja ei tällä hetkellä ole meneillään.
Pääjohtaja: Haapalan toiminnassa ei moittimista
Copperin pojan äiti, ruotsalainen kuvanveistäjä Anna Stake, oli IS:n mukaan ongelman edessä Copperin kuoleman jälkeen. Staken piti selvittää vuonna 2009 syntyneen poikansa puolesta, mitä taiteilijan jäämistölle tapahtuisi.
Stake hankki pojalleen edunvalvojan auttamaan perinnön selvittämisessä. Hän on perheoikeuteen erikoistunut malmöläinen lakimies Petter Signäs.
Copperilta oli jäänyt työhuoneelleen suuria teoksia, jotka olivat kärsineet savuvahinkoja. Stake yritti tarjota niitä tutulle gallerialle, joka kieltäytyi ostamasta teoksia. Stake päätti ottaa sen jälkeen yhteyttä Kiasmaan, IS kertoo.
Kiasman nykyinen johtaja ja Copper-asiantuntija Leevi Haapala saapui tammikuussa 2020 katsomaan teoksia. Mukana olivat Kiasman intendentti ja konservaattori.
Stake, Haapala ja Signäs sopivat IS:n mukaan, että Copperin poika lahjoittaa kolme teosta Kiasmalle.
Kansallisgallerian pääjohtajan mukaan Haapalan toiminnassa ei ole moittimista.
– Hän on toiminut siinä aikataulupaineessa, jossa näitä teoksia tarjottiin meille, parhaan osaamisensa mukaan.
Yksi Copperin teoksista päätyi kaatopaikalle
Erikoiseksi asian tekee se, että Ruotsin laki kieltää edunvalvojaa tai huoltajaa lahjoittamasta alaikäisen lapsen omaisuutta.
Samassa yhteydessä sovittiin, että että Kiasma ostaa yhden teoksen 15 000 eurolla. Stake kertoi Ilta-Sanomille, että Copper oli antanut teoksen aikanaan vuokrana työhuoneen omistajalle, joka puolestaan oli lahjoittanut sen Stakelle.
Staken mukaan rahat käytettiin vuokrarästien ja edunvalvojan palkkion maksamiseen, ja loput talletettiin pojan tilille.
Stake sanoo IS:n mukaan olevansa kiitollinen Kiasmalle siitä, että museo kunnosti teokset ja turvasi siten Copperin taiteellisen perinnön.
Hän on kuitenkin pettynyt siihen, mitä Copperin muulle perinnölle tapahtui.
Tyytymättömyys liittyy erityisesti 21 piirrokseen, joista 18 kuuluu tätä nykyä Kansallisgallerian Copper-kokoelmaan.
Stake kertoi IS:lle, ettei hän tiennyt Copperin kuoleman jälkeen, missä piirrokset ovat.
Hän teki Tanskan poliisille rikosilmoituksen piirrosten katoamisesta. Rikosilmoitukseen sisältyi myös Scania Clockwork -niminen teos, joka päätyi IS:n tietojen mukaan kaatopaikalle.
Vanhemmat lahjoittivat arvokkaat piirrokset Kansallisgallerialle
Joidenkin kuukausien kuluttua Tanskan poliisi soitti Stakelle. Piirrokset olivat löytyneet Copperin vanhempien luota Suomesta. Copperin vanhemmat vierailivat IS:n mukaan mukaan syyskuussa 2020 museonjohtaja Haapalan luona Kiasmassa ja lahjoittivat piirrokset Kansallisgallerialle.
Haapala soitti Stakelle ja kertoi Kiasman ottaneen piirrokset hallintaansa. Stake sanoo olevansa pettynyt Haapalaan. Hänen mielestään piirrokset ovat kiistatta Copperin lapsen perintöä. Stake vaati IS:n mukaan ainakin osaa piirroksista pojalleen.
Kun Stake ja hänen poikansa saapuivat Copperin näyttelyn avajaisiin marraskuussa 2022, Haapala antoi heille valokopion kolmesta piirroksesta ja lupasi, että poika saa kyseiset, alkuperäiset piirrokset näyttelyn jälkeen itselleen.
Kiasma tikunnokassa
Kiasma on nostettu viime aikoina yhä uudestaan tikunnokkaan.
Joulukuussa 2022 joukko nimekkäitä taiteilijoita aloitti työnseisauksen ja vaati, että miljardööri Chaim ”Poju” Zabludowicz luopuu paikastaan Kiasman tukisäätiön hallituksessa. Samassa kuussa kävi myös ilmi, että Kiasman johtaja Leevi Haapala yritti maksattaa puolisonsa matkakuluja Kansallisgallerialla.