Hyppää sisältöön

Thaimaalaisten marjanpoimijoiden työsuhde voi törmätä heti lakikiemuroihin

Ihmiskauppaepäilyjen varjostaman luonnonmarja-alan kriisi ei ole ratkeamassa helposti. Thaimaalaisten poimijoiden tie työntekijöiksi vaatii useita muutoksia lainsäädännössä.

Marjanpoimintaa Kärsämäellä
Aikataulu lainsäädännön muutoksiin käy tiukaksi. Kuvituskuva vuodelta 2020. Kuva: Paulus Markkula / Yle
Sanna Kähkönen

Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa thaimaalaisten marjanpoimijoiden aseman samanlaiseksi kuin esimerkiksi marjatilojen kausityöntekijöiden. Tämä tapahtuisi lisäämällä luonnontuotteet kausityölain asetuksen alle, kun tällä hetkellä luonnonmarjan poimijoihin sovelletaan marjalakia.

Oikeusministeriö vaatii, että myös kausityölakiasetusta (siirryt toiseen palveluun) pitää muuttaa, eikä TEM:n asetusehdotus voi yksinään toteutua, jos lainsäädäntöä ei tarkisteta eduskunnan toimesta muutenkin.

Asiaa seuranneen kansanedustaja Merja Kyllösen (vas.) mukaan oikeusministeriön vaade tarkoittaa, että demokratian näkökulmasta kestävää lainsäädäntöä ei ehditä tehdä, koska asetusmuutoksen yhteydessä myös marjalakia pitäisi muuttaa samalla.

Käytännössä kaikki sovitut lakikokonaisuudet pitäisi olla nyt jo eduskunnassa käsittelyssä, jos ne aiotaan tehdä tällä vaalikaudella. Kyllösen mukaan käy mahdottomaksi säätää marjalainsäädäntöä tässä vaiheessa lainmukaisesti ja asiallisesti kaikkia kuullen.

– Nyt valmisteltava asetus, joka tulisi työlainsäädännön ja kausityönlain sisälle, ohjaisi marja-alan toimintaa ohi marjalain.

Ongelmat saattavat säilyä, jos valvonta ei muutu

Merja Kyllönen muistuttaa, että mikään muutos ei korjaa ongelmia, jos valvontaa ei tehosteta.

– Ei pelkkä työsuhteisuus takaisi kenellekään, että häntä kohdellaan asianmukaisesti, kyllä työsuhteissakin ilmenee väärinkäytöksiä.

Ongelmasta huomauttaa TEM:lle antamassaan lausunnossa myös Rikosuhripäivystys, joka on saanut tietoonsa myös kausityöntekijöihin liittyviä hyväksikäyttöepäilyjä.

Isoin ratkaisu väärinkäytösten torjumiseen Kyllösen mielestä ovat valvonta, tehokas toimintamalli ja toimijoiden asianmukaiset resurssit, mutta niitä ei olla korjaamassa.

– Korjataan jotain korjaamisen vuoksi ja pestään kasvot isojen ongelmien jälkeen? Vai tehdäänkö yhdessä toimialan kanssa kehittäen ja sitouttaen lainsäädäntöä, joka aidosti varmistaa, ettei ongelmia synny jatkossa ja ihmiset ovat turvatusti täällä tekemässä työtä, jota he tahtovat tehdä, niin ettei kukaan pääse heitä hyväksi käyttämään.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 4. helmikuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle