Haminassa kaikki nuoret saivat porttikiellon paikalliselle ABC-huoltamolle tammikuussa.
Alaikäiset eivät päässeet Kymenlaaksossa sijaitsevan ABC-ketjun kahvila-ravintolaan ilman täysi-ikäisen seuraa kello 18 jälkeen. Syynä oli alaikäisten tekemä toistuva ilkivalta. Kymen seudun osuuskauppa poisti rajoituksen maanantaina neuvottelujen päätteeksi.
Kysyimme asiantuntijoilta, rikkoiko kaikkia nuoria koskeva kielto yhdenvertaisuuslakia (siirryt toiseen palveluun).
Kysymyksiin vastasivat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta sekä rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta. He kommentoivat asiaa yleisellä tasolla.
1. Onko ilkivalta hyväksyttävä syy tilapäiselle rajoittamiselle?
– Mikäli tapahtuu ilkivaltaa, kyseessä voi olla rikos, jolloin poliisi on oikea viranomainen hoitamaan asiaa, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
– Jos ilkivalta tai huono käytös vaikuttavat esimerkiksi asiakasmääriin, on ymmärrettävää, että yrityksellä on intressi ratkaista asia pikaisesti. Lain tarjoamaa tukea sille, että kaikki alaikäiset asetettaisiin pannaan, ei kuitenkaan löydy, sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.
2. Voiko yritys kieltää alaikäisten pääsyn sen tiloihin?
– Yhdenvertaisuuslain perusteella syrjintä esimerkiksi iän perusteella on kiellettyä. On tilanteita, joissa poikkeuksia voidaan tehdä, kuten elokuvien tai päihteiden ikärajojen kohdalla, mutta rajoitusten pitää olla lailla perusteltavissa ja hyväksyttäviä, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
– Yhdenvertaisuuslaki koskee myös elinkeinotoimintaa. Erityisesti ravintoloissa asiakasvalinnan mahdollisuus on suurempi kuin esimerkiksi julkisissa palveluissa, mutta silloinkaan se ei saa olla syrjivää, sanoo julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä.
3. Ovatko lapset erityisasemassa?
– Lähtökohtaisesti lapsella on samat perusoikeudet kuin aikuisilla. Yhteiskunnallisessa keskustelussa lasten ihmisoikeudet unohtuvat herkemmin kuin täysi-ikäisten. Ketään ei voi syrjiä iän perusteella, sanoo rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen.
4. Mitä jos helppoja ratkaisuja ei ole olemassa?
– Vaikka ongelma olisi hankalasti ratkaistavissa, se ei silti oikeuta syrjintään. Esimerkiksi näpistysten suhteen tilanne voi olla hankala, jos yrittäjä ei voi itse puuttua siihen tyydyttävällä tavalla, mutta ei myöskään saa viranomaisilta riittävästi apua. Siitä huolimatta ei voi olla niin, että yksittäinen henkilö tai yritys voisi ratkaista ongelmia parhaaksi katsomallaan tavalla välittämättä laista tai perusoikeuksista. Se olisi villi länsi, ei oikeusvaltio, Hyttinen sanoo.
5. Mikä olisi porttikieltoa parempi ratkaisu?
– Keskustelu ja yhteisten pelisääntöjen tekeminen nuorten kanssa on tärkeää. Yleisestikin syrjinnän kohteena olevat ihmiset olisi tärkeää ottaa mukaan keskusteluihin, siis he, joita asia oikeasti koskee. On myös huomattava, että nuorilla ei varsinkaan talvisin ole juuri paikkoja, jossa he voivat aikaa viettää, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
– Ensisijaisesti toimet pitäisi kohdistaa yksittäisiin ongelmia aiheuttaviin ihmisiin ja esimerkiksi estää heidän pääsynsä tiloihin. Sen pitäisi olla ensisijainen toimi, jottei kokonaista ryhmää koskevaan rajoitukseen tarvitsisi mennä, toteaa julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä.
Haminan ABC:llä syntyi sopu neuvottelujen jälkeen maanantaina. Kuuntele, miten osapuolet kommentoivat lopputulosta keskustelujen jälkeen. Toimittajana on Kirsi Lönnblad.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella Yle Tunnuksella 9.2.2023 kello 23 asti.
