Keski-Suomen ja Etelä-Savon hyvinvointialueet selvittävät tällä hetkellä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien eilen tekemän sopimuksen vaikutuksia alueiden kustannuksiin ja talousarvioihin.
Keski-Suomen hyvinvointialueen konsernipalvelujen toimialajohtaja Lasse Lepän mukaan alueet odottavat myös kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajia edustavan KT:n valtakunnallisia tulkintaohjeita siitä, miten palkankorotukset tehdään.
– Lisäkustannukset vievät tilaa budjetista, joka on valmiiksi tiukka. Hyvinvointialueen talouteen luo painetta palkkakorotusten lisäksi muidenkin hintojen nousu sekä hoito- ja palveluvelka, Leppä toteaa.
Arvion mukaan teollisuuden sopu lisää koko sotesektorin kustannuksia kuudellasadalla miljoonalla eurolla.
Leppä kertoo, että valtion on reagoitava tilanteeseen. Hyvinvointialueiden rahoituksista noin 90 prosenttia tulee valtiolta.
– Lisäksi 10 prosenttia tulee asiakasmaksuista, jotka ovat myös melko pitkälle säädeltyjä. Palkkojen korotus on ylimääräinen kustannus, joka ei tällä hetkellä ole valtion rahoituksessa. Valtion on rahoitettava hyvinvointialueelle tämä nouseva kustannustaso, Leppä toteaa.
Myös Etelä-Savon hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä kertoo, että valtion on keksittävä lisärahoituskeinoja suuriin palkankorotuksiin.
– Itse näkisin, että se voisi olla esimerkiksi hyvinvointialueen indeksin nopeammalla tarkastamisella ja tarkistaa sitä, vastaako indeksi oikeasti tällä hetkellä hyvinvointialueen nopeasti nousevia kustannuksia, Seppälä sanoo.
