FORT WORTH / WASHINGTON
Lockheed Martinin hävittäjien tehdassali on vaikuttava näky.
Kaksi ja puoli kilometriä pitkällä tuotantolinjalla kootaan F-35-hävittäjiä pala palalta. Yhtiön edustajat kuljettavat meitä linjaa pitkin kolmen penkkirivin golfautolla.
Kännyköistä piti luopua jo vastaanottohuoneessa. Ammattimainen kuvaaminenkin on tiukasti säänneltyä. Tuotantolinjasta, samoin kuin valmiista tuotteista, saa julkaista vain Lockheed Martinin omien kuvaajien otoksia.
Yhtiö pitää häiveteknologiansa yksityiskohdat visusti omana salaisuutenaan.
Tarkemmin sanottuna F-35-perheen salaisuutena, yhtiön edustajat painottavat.
Suomesta tulee pian perheenjäsen. Suomi on tilannut 64 F-35-hävittäjää, joista ensimmäisen pitäisi valmistua vuoden 2025 loppupuolella.
Suomalaiset saavat ensimmäiset hävittäjät käyttöönsä vasta Yhdysvalloissa tehtyjen koelentojen jälkeen. Odotettu ensilento Suomen taivaalla tapahtuu suunnitelmien mukaan 2026 loppupuolella.
Suomalaiset lentävät Kiinan sijaan Texasiin
Fort Worthin tuotantolaitoksella ymmärtää, mitä F-35-perheeseen kuuluminen tarkoittaa. Tuotantolinjalla kootaan parhaillaan hävittäjiä Norjaan, Tanskaan, Belgiaan ja Israeliin.
Parisataa suomalaista tulee lähivuosina tänne ja Yhdysvaltojen testipaikkoihin koulutukseen.
F-35 on muutaman vuoden kuluttua Euroopan selvästi suosituin hävittäjämalli.
– Kasvumme Euroopassa on suurta. Määrä kasvaa nykyisestä muutamasta kymmenestä yli 500 hävittäjään vuoteen 2030 mennessä, F-35-ohjelman Suomen maajohtaja David Baker vahvistaa.
Lockheed Martin on noin 20 000 työntekijällään yksi Dallas-Fort Worthin talousalueen suurista työllistäjistä. Alueella asuu viitisen miljoonaa ihmistä, ja se on yksi Yhdysvaltain nopeimmin kasvavista niin uusien asukkaiden kuin yritysten määrällä mitattuna.
Kasvun moottori on puolustusteollisuus, joka on vetänyt ympärilleen runsaasti muuta teollisuutta kuten ITC-alan yrityksiä.
Nokia ja Kone ovat olleet täällä jo pitkään. Kaiken kaikkiaan suomalaisia yrityksiä on kuitenkin Texasissa paljon vähemmän kuin ruotsalaisia, tanskalaisia ja norjalaisia firmoja. Sama pätee koko Yhdysvaltoihin.
Idänkaupan hyydyttyä monet suomalaiset ovat nyt kääntäneet katseensa tänne. Finnair aloitti viime vuonna suorat lennot Dallasiin.
”Pohjoismaiden innovaatiot kiinnostavat”
Ainakin kiinnostusta Suomea kohtaan on Yhdysvalloissa on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, Washingtonin sisäpiiriläinen Vago Muradian arvioi. Hän kansainvälisen puolustuspolitiikan asiantuntija ja toimittaja.
Muradianin podcasteja kuunnellaan kaikkialla maailmassa, koska niissä on ajantasaisinta tietoa supervallan puolustuksesta ja puolustusministeriö Pentagonin ympärille rakentuvasta maailman johtavasta teollisuudesta.
Muradian on käsitellyt viimeisen vuoden aikana ohjelmassaan useasti Suomea ja Ruotsia. Myös sitä, mitä nämä Pohjoismaat voisivat tarjota sotilasliitolle ja sen puolustusteollisuudelle.
– Suomi ja Ruotsi nähdään täällä innovatiivisina myös puolustuksen osalta. Oli sitten kyse panssaroiduista ajoneuvoista, lentokoneista tai vaikka Ruotsin sukellusveneistä. Tämä kyvykkyys ja innovatiivisuus teknologian ja teollistamisen osalta on yksi syy siihen, miksi monet Washingtonissa haluavat Suomen ja Ruotsin Natoon pian, Muradian sanoo.
Nato on taas arvossaan
Naton arvostus on Joe Bidenin presidenttikaudella kasvanut Yhdysvalloissa. Myös tämä lisää kiinnostusta Suomea kohtaan, arvioi alan asiantuntija, Aerodefense Advisory -tutkimuslaitoksen johtaja Richard Aboulafia.
– Olen seurannut puolustusteollisuutta 35 vuotta. Kylmän sodan aikana Natoa pidettiin täkäläisissä piireissä suhteellisen tärkeänä, mutta sen jälkeen kiinnostus lopahti. Katseet kääntyivät Lähi-itään ja Aasiaan, Natosta ei juuri kukaan täällä välittänyt. Mutta sitten Yhdysvallat sai Vladimir Putinista huippuluokan myyntimiehen sotateollisuuden tuotteilleen, Aboulafia ironisoi.
Puolustusteollisuus kasvattaa bisnestä Texasin lisäksi useissa muissakin Yhdysvaltain kasvukeskuksissa. Yksi niistä on pääkaupunkiseutu eli Washington D.C.:n ja sitä ympäröivä Virginian ja Marylandin alue.
Alueella on arviolta 40 000 avointa IT-teollisuuden työpaikkaa ja paljon erilaisia mahdollisuuksia yrityksille – mahdollisesti myös suomalaisille.
Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala uskoo, että Nato-jäsenyys auttaa suomalaisia yrityksiä, jotka pyrkivät osingoille alueen kovasta kysynnästä.
– Se tuo meidät ikään kuin samaan klubiin paikallisten kanssa ja selkiyttää kanssakäymistä, Hautala selittää.
Muita Pohjoismaita jäljessä investoinneissa
Hautala listaa mahdollisia aloja, joilla suomalaisille voisi erityisesti avautua mahdollisuuksia.
– Ne ovat nämä meidän murrosteknologiamme, kyberturvallisuus, ylipäätään ohjelmistoteollisuus.
Hautala arvioi, että pienilläkin yrityksillä voisi olla mahdollisuuksia päästä suurille markkinoille, mutta niille skaalautuminen on helpommin sanottu kuin tehty.
– Siinä riittää paljon työtä niin kotimaassa kuin täällä päässä, suurlähettiläs pohtii.
Suomi panostaa vienninedistämiseen Yhdysvalloissa nyt enemmän kuin koskaan ennen, mutta matka isoihin kauppoihin on vielä pitkä.
Suomen suorat investoinnit maahan ovat kasvaneet voimakkaasti viiden viime vuoden aikana, mutta silti Suomi on naapurimaitaan jäljessä.
Ruotsi oli viime vuonna peräti 13. suurin ulkomainen investoijavaltio Yhdysvalloissa.
Suomalaisten suorat investoinnit Yhdysvaltoihin (siirryt toiseen palveluun) olivat vuonna 2021 arvoltaan reilut 25,5 miljardia euroa, norjalaisten reilut 31 miljardia euroa, tanskalaisten noin 33 miljardia euroa ja ruotsalaisten vajaat 64 miljardia euroa.
Lisää aiheesta A-studion keskiviikon 8.2. lähetyksessä. Yle Areena tai Yle TV1 kello 21.05. Voit keskustella aiheesta 9.2. kello 23:een saakka.