Hyppää sisältöön

Lapsikin oppii lajittelun, silti kierrätystavoitteet ovat Suomessa vielä matkan päässä

Jotta Suomi saavuttaisi parin vuoden päähän asettamansa kierrätystavoitteen, olisi jätteiden kierrätysastetta nostettava rivakasti. Jyväskylän seudulla on tehty kierrätysneuvontaa hyvin tuloksin.

Lapsikin osaa lajitella. Videolla esikoululaiset kertovat vinkkejä jätteiden lajitteluun. Video: Niko Mannonen / Yle
Riikka Pennanen

Reilu kymmenen lasta nostaa kädet ilmaan, pullistaa hauiksiaan ja liikuntasalissa kajahtaa huuto: kierrätysmahti!

Yhteishuutoon päättyy Mustankorkean jäteyhtiön eskarikierros muuramelaisessa Rajalan päiväkodissa.

Eskarikierroksella päiväkodissa vierailee kuvitteellinen tutkijahahmo Into sekä hänen kehittämänsä robotti Älli.

Lapset auttavat koodaamaan Älliä, jonka pitää oppia lajittelemaan jätteet oikein. Samalla eskarit tulevat myös itse oppineeksi lajittelun salat.

– Biojätteistä saa biokaasua autoon ja kastemadot tekee biojätteistä multaa, kertoo 6 vuotias Emil Suoranta.

Muuramen esikoulua käyvä 6-vuotias Oula Ryhänen hallitsee jätteiden lajittelun.
Oula Ryhänen tietää miksi jätteet pitää lajitella. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Vuonna 2025 kotitalousjätteen kierrätysasteen Suomessa pitäisi olla 55 prosenttia. Tällä hetkellä siitä ollaan vielä kaukana, sillä kierrätysaste on 37 prosenttia.

Tavoite on kuitenkin täysin mahdollinen: Mustankorkean toiminta-alueella kotitalousjätteen kierrätysaste oli toissa vuonna 56 prosenttia.

Korkeampaankin kierrätysasteeseen voitaisiin päästä, esimerkiksi paperista päätyy kierrätykseen liki 90 prosenttia.

Minkä lapsena oppii...

Kunnat voivat ohjata asukkaita jätelakia tiukempaan lajitteluun jätehuoltomääräyksillä. Jyväskylän seudulla muun muassa biojäte on pitänyt lajitella erikseen jo melkein 30 vuoden ajan.

– Meillä biojätettä päätyy sekajätteeseen noin 20 prosenttia, kun muualla Suomessa se on reilu 30 prosenttia. Mutta toki tässä on vielä tekemistä, sanoo Mustankorkean viestintäasiantuntija Päivi Peltola.

Mustankorkean viestinnän asiantuntija Päivi Peltola.
”Kyllähän me Jyväskylän seudulla voimme kierrätysosaamisesta vähän henkseleitä paukutella”, sanoo Päivi Peltola. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Biojätteestä valmistetaan biokaasua ja multaa. Rajalan päiväkodissa Oula Ryhänen osaa kertoa, että multa on matojen kakkaa.

– Siinä voi kasvattaa kasveja ja ihmisille ruokaa. Ne kasvit kiertää taas ja taas ja taas - ikinä ei tavallaan mikään kasvi kuole, hän sanoo.

Jäteneuvonta on yksi kunnallisten jäteyhtiöiden lakisääteisistä tehtävistä. Mustankorkea kokeili esikouluikäisten opastamista Inton ja Ällin avustuksella ensimmäisen kerran vuonna 2018.

Viime vuonna opissa kävi 1800 esikoululaista.

– Palautekyselyssä kaikki toivoivat, että Älli ja Into tulevat vierailemaan myös seuraavana vuonna, Peltola sanoo.

Mitä saa 3 eurolla kuukaudessa?

Into-tutkija opettaa eskarilaisille vajaan tunnin aikana miten eri jätejakeet tunnistaa, miksi kannattaa lajitella ja mitä kerätyistä materiaaleista valmistetaan.

Lasten kierrätysvalmennus ja muun muassa taloyhtiöille järjestettävä jäteneuvonta kustannetaan jätehuollon perusmaksulla.

– Lisäksi sillä järjestetään vaarallisten jätteiden keräysauto jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Maksulla myös ylläpidetään hyötykeräyspisteitä, kertoo Peltola.

Mustankorkean toiminta-alueen kotitaloudet maksavat kaikesta tästä noin 3 euroa kuukaudessa.

Muuramen esikoululaiset opettelivat kierrättämään.
Välillä pitää oikein pysähtyä miettimään mikä on muovipakkaus ja mikä ei. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Kun eskareiden oppitunti jätteiden lajittelun parissa on ohi, pääsevät lapset kertomaan mitä on opittu.

– Siksi pitää lajitella, ettei roskat mene eläinten suuhun ja maapallo ei voi pahasti, kertoo Oula Ryhänen.

Voit keskustella aiheesta tässä 16.2.2023 kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle