Virossa ei ole sen kolmen vapaan vuosikymmen aikana ollut yhtään hallitusta, joka olisi pitänyt valtaa kokonaisen vaalikauden ajan. Aina on kuohahtanut niin raju kiista, että se on hajottanut hallituksen kesken kauden. Uusia vaaleja se ei ole tiennyt, mutta hallituspohjat ovat menneet uusiksi.
Maaliskuun alun parlamentti- eli riigikogun vaaleihin valmistautuvat puolueet ovat hyvin tietoisia siitä, että tälläkään kertaa tuskin jaetaan salkkuja vaalikauden puolikasta pidemmäksi aikaa. Puolueiden joukossa ei ole sydänystäviä.
Hallitus vaihtui viimeksi kesällä. Oikeistolaisen reformipuolueen pääministerin Kaja Kallaksen hallitukseen tulivat keskustapuolueen tilalle sosiaalidemokraatit ja Isänmaa. Käytännössä ratkaisun saneli konservatiivinen Isänmaa-puolue, jolla oli vara valita joko reformi ja sosiaalidemokraatit tai ryhtyminen keskustan lisäksi kumppaniksi äärikansallismieliselle EKRElle.
Hallitus hajosi päällisin puolin kiistoihin lapsilisien korottamisesta ja varhaiskasvatuksen uudistamisesta. Todellisuudessa taustalla oli paljon vuosien varrella kertynyttä painolastia ja keskustan kipuilua siitä, että sen kannatus oli mielipidekyselyissä jyrkässä laskussa ja reformin nousussa.
Seuraavassa hallituksessa varma salkustaan voi olla vain Kallas. Mielipidekyselyjen perusteella reformia kannattaa nyt noin 30 prosenttia äänestäjäkunnasta. Kallas on puolueen ehdoton ykköstykki.
Viime vuoden lopulla hänen suorapuheisuutensa Venäjän Ukrainan-sotaa vastaan nosti hänet arvostetun kansainvälisen Politico-lehden (siirryt toiseen palveluun) merkittävimpien poliitikkojen listalle, yhdeksi ”tekijöistä”. Viron yleisradion ERR:n teettämä tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti vastikään, että samoin ajatellaan kotimaassa.
Kun virolaisilta kysyttiin, kenet he haluaisivat seuraavaksi pääministeriksi, Kallas ei ollut vain reformipuolueen kannattajien ykkössuosikki. Myös sosiaalidemokraattien, vihreiden ja Eesti 200 -puolueen kannattajille ykkönen oli hän, eivät omien puolueiden puheenjohtajat.
Viron kielellistä jakautumista ja aina myös vaalien taustalla elävää kysymystä kuvaa hyvin se, mitä mieltä muut kuin vironkieliset olivat. Heistä, pääasiassa venäjänkielisistä, vain kymmenen prosenttia toivoo Kallaksen jatkavan pääministerinä. Nelinkertainen määrä haluaisi, että pääministerin salkun saa keskustapuolueen Jüri Ratas.
Reformin pääministeripaikan lisäksi on varmaa, että konservatiivista kansanpuoluetta EKREä ei hallituksessa näy, ellei se yllättäen saa enemmän ääniä kuin reformipuolue. Reformi, sosiaalidemokraatit, Viro 200 ja vihreät ovat ilmoittaneet näkemyserot EKREn kanssa niin suuriksi, ettei se edelleenkään kelpaa hallituskumppaniksi.
Vaalilupauksissaan puolueet ovat valmiita satsaamaan reilusti lisää muun muassa opettajien palkkoihin ja vanhusten eläkkeisiin ja palveluihin sekä teihin ja rautateihin. Lupausten yhteissumma on huima maassa, jota inflaatio nakertaa pahemmin kuin EU-maita keskimäärin.
Nuorten kaikkoaminen opettajan ammatista on yksi tämän hetken teemoista. Vaaliohjelmissa esitetään arvostuksen lisäämisen parhaaksi lääkkeeksi palkankorotuksia. Virolaisen keskipalkka on tällä hetkellä 1 700 euroa. Opettajan keskipalkka on 12 prosenttia suurempi. Puolueet nostaisivat eron 20–30 prosenttiin.
Eläkeläisille puolestaan luvataan vaalikauden aikana vähintään 400 euron lisäystä nykyeläkkeen 600 euroon.
Budjetin tulopuolesta ehdokkaat puhuvat paljon ympäripyöreämmin. Vaikka tasapainoinen budjetti on kaikkien puolueiden ohjelmassa, valtionvelan välttäminen ei näytä enää olevan niille aivan entisenlainen kynnyskysymys.
Toki puolueiden talouspolitiikasta löytyy myös nyansseja, esimerkiksi suhtautumisessa verotuksen progressiivisuuteen. Sitä Viro alkoi käytännössä toteuttaa vuonna 2018, vaikka periaatteessa pohjalla on entinen 20 prosentin tasavero.
Reformi ja Viro 200, todennäköisimmät hallituskumppanit, haluaisivat palauttaa tasaveron myös käytännössä. Hallituspohjaan kolmanneksi sovitelluista puolueista sosiaalidemokraatit säilyttäisivät nykyisen systeemin hieman viilattuna ja Isänmaa sitoisi progressiivisuuden veronmaksajan lapsilukuun.
Viron vaaliohjelmien ykkönen on turvallisuuspolitiikka – siitäkin huolimatta, että väittelyä siitä on vaikea saada aikaan, sillä puolueet ovat Euroopan nykytilanteessa harvinaisen yksimielisiä. Vaaliohjelmia yhdistää myös se, että muuta ulkopolitiikkaa kuin puolustuskysymyksiä niissä on hyvin vähän.
Puolustusbudjettia ollaan vahvistamassa roimasti, ensi kertaa soraäänittä. Jo syyspuolella syntyi yksimielisyys siitä, ettei kaksi prosenttia kansantuotteesta riitä, tarvitaan kolme, eivätkä kaikki puolueet ole tehneet siitäkään kattoa.
Kasvatetulla budjetilla puolueet haluavat hankkia panssarivaunuja, lentokoneita, ilma-, panssari- ja rannikkotorjuntajärjestelmiä sekä lisää väkeä asevoimiin. Samaan aikaan keskustellaan myös kansalaisten maanpuolustahdosta ja siihen panostamisesta, jopa pakollisena oppiaineena kouluissa.
”Puolustuspoliittisia lupauksia on niin paljon, että mietin, milloin niiden täyttämiseksi aletaan puhua neljästä prosentista. Sosiaalidemokraatit lupasivat jo 3,5 prosenttia ja Isänmaa niin paljon kuin on tarpeen. ”
Viron sisäisen turvallisuuden instituutin johtaja Erkki Koort ERR:n haastattelussa
Laineita puolustuspoliittiseen vaalikeskusteluun on syntynyt Etelä-Virossa sijaitsevan Nursipalun sotilasharjoitusalueen laajentamisesta kolminkertaiseksi nykyisistä 3 300 hehtaarista. Alle on jäämässä parikymmentä maatilaa taloineen ja peltoineen, mikä on herättänyt protesteja.
Puolueet ovat yhtä mieltä aiempaa suuremman harjoituskentän tarpeellisuudesta nykyisessä maailmantilanteessa, mutta hallitus on saanut moitteita yhtäältä viivyttelystä, toisaalta siitä, että asukkaille asia on esitetty jyräämällä.
Sosiaalidemokraattien kansanedustajalta Raimond Kaljulaidilta tuli arvostelijoille kiivas vastaus ERR:n vaaliväittelyssä (siirryt toiseen palveluun). Hänen mukaansa jotkut poliitikot ovat yrittäneet saada vaalien alla pisteita esittämällä puolustusvoimista absurdeja valheita. Noinkohan ne on pantu heidän päähänsä rajan takaa, Kaljulaid vihjasi.
Se saattaa olla ensimakua sivallusten kovenemisesta viimeisinä vaalinalusviikkoina. Viron vaalikamppailuissa ei ole koskaan säästelty sanoja kilpakumppaneista. Uuden talousliberaalin Oikeistolaiset-puolueen puheenjohtaja Lavly Perling avasi puolueen kampanjan arvelemalla muiden puolueiden menettäneen järkensä.
Kuuntele Areenasta:
Viron käy vaaleihin äärimmäisen kiristyneessä ulkopoliittisessa tilanteessa. Radio Suomen Päivässä keskustellaan tapahtumista, jotka johtivat Virossa ja Venäjällä päätökseen diplomaattien karkottamisesta.