Joensuulaisen Jenna Puhakan poika on opiskellut koko kouluajan pienryhmässä oppimis- ja käytösongelmien vuoksi. Kun päälle puski yläkoulussa vielä murrosikä, niin myrsky oli täydellinen.
– Kasiluokan syksyllä alkoivat haasteet ja ongelmat. Tehtävät jäivät tekemättä. Koulusta lähdettiin pois kesken päivän ja osallistuttiin vain sellaisille tunneilla, jotka kiinnostivat, Puhakka sanoo.
Viime vuoden kevätlukukaudelle pojalla oli jo enemmän poissaoloja kuin läsnäoloa. Näytti pahasti siltä, että peruskoulun päättötodistus jää saamatta.
– Yritän patistaa ja katsoa, että kirjat on mukana ja herättää aamulla. Mutta kun lapsi ei nähnyt omaa nenäänsä pitemmälle, kahden erityislapsen yksinhuoltaja Puhakka muistelee.
Kevään oppimiskeskustelussa pojan opettaja ilmoitti tekevänsä poissaoloista lastensuojeluilmoituksen. Hän kertoi, ettei voinut auttaa poikaa koulunkäynnissä ja toivoi ilmoituksen auttavan paremman opiskelumuodon löytämisessä.
– Monelle lastensuojeluilmoitus on hirveä peikko. Että tullaan kotiin syynäämään meidän elämää ja kyttäämään ja pahimmassa tapauksessa viedään lapsi sijoitukseen, Puhakka sanoo.
Hänen tapauksessaan ilmoituksesta alkoi kuitenkin muutos parempaan.
– Todettiin, että nyt eivät enää yksinhuoltajan voimat riitä, vaan tarvitaan leveämpiä hartioita. Pääsimme yhteyteen sellaisten ihmisten kanssa jotka osasivat auttaa.
Korona ei selitä kasvua
Jyväskylän yliopiston vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan Suomen yläkouluissa oli vähintään 4 000 oppilasta, joilla oli niin paljon poissaoloja, että voidaan puhua koulua käymättömistä oppilasta. Määrä vastaa 2–3 prosenttia kaikista yläkoululaisista.
– Se selvitys herätti tähän ongelmaan, sanoo arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista.
Vuoden 2020 jälkeen yhtä laajoja selvityksiä poissaolojen määristä ei ole tehty. Tähän juttuun haastatellut asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että korona-aikana tilanne pahentui entisestään. Eikä kehitys johdu vain pandemiasta.
– On ehkä tapahtunut kulttuurin muutos. On helpompi jäädä kotiin. Poissaolojen kasvu on kuitenkin pitkäaikainen trendi, jota eivät selitä pelkästään korona ja poikkeusolot, Markkanen sanoo.
Koulupoissaolojen syyt ovat moninaisia. Vuonna 2020 tehdyssä selvityksessä koulutyöntekijät nostivat merkittävimmiksi syiksi erilaiset mielenterveyden häiriöt, kuten masennuksen ja ahdistuksen, sekä mielenkiinnon kohdistumisen koulun ulkopuolelle.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi teki vuosi sitten keväällä poissaoloista kyselyn huoltajille. Siinä paljon poissaolleiden lasten vanhemmista viidesosa sanoi poissaolojen syyksi koronan.
Koronan ja muiden sairauksien jälkeen merkittävimpiä poissaolojen syitä olivat mielen hyvinvointiin liittyvät ongelmat ja kouluun liittyvät syyt, kuten yksinäisyys ja kiusaaminen.
Poissaolojen määrää ei seurata systemaattisesti kunnissa. Myös rajat, joiden jälkeen tarjotaan tukea, vaihtelevat eri alueiden ja koulujen välillä. Jossain raja on 30 poissaolotuntia, toisaalla taas 150 tuntia.
Pienryhmästä pienempään
Lastensuojeluilmoituksen jälkeen Jenna Puhakka pääsi selvittämään asiaa sosiaalitoimen avulla. Ratkaisevaksi osoittautui Lapset puheeksi -menetelmä, jossa keskusteluissa kartoitettiin perheelle sopivia tukimuotoja.
Lopulta pojalle tarjottiin mahdollisuutta opiskella erityisopettajan kanssa muutaman oppilaan pienryhmässä. Opettajaksi tuli Mika Aromaa, yksi neljästä Joensuun kaupungin paljon poissaolleisiin oppilaisiin erikoistuneesta erityisopettajasta.
Monilla Aromaan oppilailla koulu on ollut epäonnistumisten ja huonon palautteen kierrettä. Ensimmäiseksi lähdetäänkin luomaan uutta käsitystä itsestä oppijana.
Aromaa harjoittelee uuden oppilaan kanssa ensimmäiseen kokeeseen niin kauan, että numero tulee varmasti olemaan ehkä parempi kuin oppilaalla koskaan.
– Kun näet sen ensimmäisen naurunpilkahduksen ja ajatuksen, että nyt on jotain mennyt arvioinnissa väärin, niin siitä tietää, että tästä tämä lähtee.
Näin kävi myös Jenna Puhakan pojan kanssa. Aiemmin nelosta ja vitosta saanut poika on saanut kokeista kasia ja ysiä. Haastattelupäivänä matematiikan kokeesta oli tullut kymppi miinus.
– Pojan koulunkäynti on kääntynyt täysin. Ero on aivan huima, Jenna Puhakka sanoo.
Pojan koulunkäynti on kääntynyt täysin. Ero on aivan huima.
Jenna Puhakka
Hyvinvointiohjaajia kouluihin
Koulupoissaoloihin on vuodesta 2021 asti etsitty ratkaisuja opetusministeriön Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeessa, jossa on mukana 126 opetuksen järjestäjää.
Ajatuksena on luoda kansallinen raami poissaolojen ehkäisyyn, seurantaan ja niihin puuttumiseen. Hankkeessa kouluihin on palkattu esimerkiksi kouluyhteisöohjaajia, kouluvalmentajia ja kouluyhteisötyöntekijöitä, joiden tehtävänä on tukea oppilaiden kouluun kiinnittymistä.
Joensuussa koulupoissaoloja kitkee neljän erityisopettajan lisäksi pian 14 hyvinvointiohjaajaa, joilla on taustaa esimerkiksi terveys- tai sosiaalialoilta.
Tulokset ovat Joensuussa olleet hyviä. Yli 150 tuntia poissa olleiden yläkoululaisten määrää pystyttiin pudottamaan vuoden 2021 syyslukukauden liki 130 oppilaasta viime syksyn reiluun neljäänkymmeneen.
- Meillä tätä työtä on tehty jo pitempään. Ensimmäinen pitkään koulusta poissa olleisiin erikoistunut erityisopettaja palkattiin jo vuonna 2018, palvelupäällikkö Katja Pussinen sanoo.
Kuopiossa kova kasvu
Kuopiossa yli 150 tuntia poissaolleita oli viime lukuvuonna lähes 500. Mukana luvussa ovat kaikki peruskoululaiset, mutta ylivoimaisesti suurin osa on yläkoululaisia, erityisesti ysiluokkalaisia.
– Korona-aikana määrä on kasvanut huomattavasti. Aikaisemmin puhuttiin paristasadasta oppilaasta, perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen sanoo.
– Korona selittää lyhyempiä, noin 50 tunnin poissaoloja. Pitemmissä poissaoloissa taustalla on muitakin tekijöitä.
Kuopiossa kouluihin on palkattu esimerkiksi yhteisötyöntekijöitä, jotka tekevät töitä koulupoissaolojen ehkäisemiseksi.
Korona selittää lyhyempiä, noin 50 tunnin poissaoloja. Pitemmissä poissaoloissa taustalla on muitakin tekijöitä.
Kuopion perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen
Nuoria kuultava
Ensi syksystä alkaen laki velvoittaa opetuksen järjestäjät ennaltaehkäisemään poissaoloja sekä seuraamaan ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti.
Ehkäisykeinoista varhainen puuttuminen sekä kodin ja koulun yhteistyö toistuvat asiantuntijoiden puheissa.
Eeva-Liisa Markkanen nostaa tärkeäksi myös itse nuorten kuulemisen. Poissaolojen taustalla saattaa olla pieneltä vaikuttavia asioita, joista on kuitenkin vaikea kertoa aikuiselle.
Tärkeää on pitää yhteyttä oppilaaseen poissaolon aikana ja tukea tätä kouluun palattaessa.
– Esimerkiksi kaveriporukoista ulkopuolelle jääneelle lapselle ei voi sanoa, että kysyy tehtäviä kaverilta.
Voit keskustella aiheesta 10.2.2023 klo 23 saakka.