Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Peruskoulujen oppimistulosten heikkeneminen on ollut iso puheenaihe Suomessa alkuvuonna. Erityisen paljon huolta ovat herättäneet suomea tai ruotsia toisena kielenään opiskelevat S2-oppilaat, etenkin S2-pojat.
Halusimme selvittää, millainen merkitys S2-oppilailla on oppimistuloksille, minkälaisia alueellisia eroja Suomessa on ja kuulla, mitä mieltä S2-oppilaat itse ovat koulunkäynnistään Suomessa.
Lähdimme selvittämään asiaa Vantaalle Lehtikuusen kouluun, jossa S2-oppilaita on määrällisesti enemmän kuin missään muussa Suomen koulussa.
Lehtikuusen koulun 948 oppilaasta 618 on S2-oppilaita.
Yksi heistä on Syyriasta kotoisin oleva 15-vuotias Mustafa Hassan, joka muutti Suomeen niin nuorena, että aloitti koulunkäynnin ykkösluokalta.
Nykyisin hän pärjää hyvin suomenkielisessä opetuksessa, mutta alkuvaihe oli haastavaa aikaa.
– Minun oli vaikeaa lukea suomen kieltä. Minulla piti olla oma avustaja, joka auttoi lukemisessa, Hassan kertoo.
Mustafa Hassanin mielestä viime aikojen julkinen keskustelu S2-oppilaiden koulumenestyksestä leimaa turhaan koko ryhmää, joka on hyvin moninainen.
”Lehtikuusen koulussa kaikki ovat tasa-arvoisia. Ei katsota kansalaisuutta, ihonväriä tai mitään muuta.”
Oppimiserojen tasaaminen on ”Suomen kohtalonkysymys”
Suomessa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppimistuloserot ovat OECD-maiden suurimmat. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät täällä siis kantaväestöstä jälkeen enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.
Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset olisivat huonoja. Ne ovat kansainvälisesti vertaillen hyviä. Iso ero johtuu siitä, että kantaväestön tulokset ovat edelleen OECD-maiden kärkeä, sanoo kaupunkimaantieteen dosentti Venla Bernelius Helsingin yliopistosta.
– Tämä oppimisero on kuitenkin ihan poikkeuksellisen suurta ja siihen täytyy pystyä puuttumaan myös siksi, että Suomen koko väestönkasvuhan tulee nyt ja tulevaisuudessa lähinnä maahanmuutosta. Sehän on Suomen kohtalonkysymys, että pystymme ratkaisemaan, miten saamme kaikkien ihmisten lahjakkuuden käyttöön.
Oppimiserot kuvastavat Berneliuksen mukaan osin sitä, miten uusi ilmiö maahanmuutto Suomessa edelleen on.
– Koulutusjärjestelmäämme on vuosikymmeniä viritetty aika homogeeniselle väestölle. Edelleenkään ei ehkä ole keksitty sitä, mitä kaikkea pitäisi tehdä, jotta hyvin erityyppiset taustat pystyttäisiin ottamaan huomioon.
17-vuotias Alina Popovych muutti Suomeen Ukrainasta neljä ja puoli vuotta sitten. Aluksi hän kommunikoi muiden kanssa englanniksi, ennen kuin oppi suomea.
”Nyt, kun opiskelen ruotsin kieltä, käännän sen ensin suomeksi ja siitä omalle kielelle. Se on vähän rankkaa.”
S2-oppilaat keskittyvät muutamiin kymmeniin kouluihin
Dosentti Venla Berneliuksen mukaan Suomi on nyt yhtä ison koulujärjestelmään liittyvän muutoksen edessä kuin 1970-luvulla, jolloin peruskoulu luotiin.
– Tämä on hyvin suuri kansallinen haaste ratkottavaksi ja on oivallettava, että tätä haastetta ratkotaan käytännössä muutamassa kymmenessä koulussa.
Ylen tekemä koulukone paljastaa, että kouluja, joissa S2-oppilaita on enemmän kuin kolmannes, on noin 80.
Kouluja, joissa S2-oppilaita on yli puolet koulun oppilaista, on parisenkymmentä. Suurin osa näistä kouluista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Noin 40 prosentissa Suomen peruskouluista ei ole yhtään S2-oppilasta. Yli 80 prosentissa kouluista S2-oppilaita on alle 10 prosenttia.
Ylen tekemästä koulukoneesta voit katsoa oman koulusi S2-oppilaiden määrän, päättötodistuksen keskiarvon sekä alueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden ja työllisyysasteen.
Koulukone on tehty, jotta voimme näyttää ja konkretisoida suomalaisten peruskoulujen eriytymistä sekä tutkimuksissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa viime viikkoina esiin nostettuja seikkoja, jotka vaikuttavat lasten oppimiseen.
Lehtikuusen koulussa puhutaan kymmeniä eri kieliä
Lehtikuusen koulun rehtori Elina Kuosmanen pitää rikkautena sitä, että koulussa on paljon eri kulttuuritaustoista tulevia oppilaita. Koulussa puhutaan lähes seitsemääkymmentä eri äidinkieltä.
– Tämä on ihan tavallinen lähikoulu, jossa on ihan tavallisia oppilaita. Koulun määritteleminen pelkästään S2-statuksen kautta tuntuu itselle hieman vieraalta, Kuosmanen toteaa.
Tulevina vuosina koulun S2-oppilaiden määrä todennäköisesti vain kasvaa varhaiskasvatuksesta tulevien maahanmuuttajataustaisten lasten myötä.
Nyt koko koulun oppilaista 65 prosenttia on S2-oppilaita, mutta ykkös- ja kakkosluokilla heidän osuutensa on jopa 87 prosenttia.
Lehtikuusen koulun opetuksessa on opittu huomioimaan erilaisista taustoista tulevat oppilaat.
Saman luokka-asteen tietyn aineen tunnit pyritään järjestämään aina samaan aikaan, jotta erilaiset oppilaat voidaan jakaa heille sopiviin ryhmiin suomen kielen tason ja tuen tarpeen mukaan.
Rehtori Kuosmasen mukaan opetus on kaikilla tunneilla ”kielitietoista”. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki käsitteet avataan. Jos esimerkiksi yhteiskuntaopin tunnilla puhutaan eduskunnasta, selitetään samalla, mitä se tarkoittaa.
Useimmilla oppitunneilla on kaksi aikuista. Opettajan lisäksi luokassa voi olla laaja-alainen erityisopettaja, toinen aineenopettaja, koulunkäyntiavustaja, monikielinen ohjaaja tai koulunuorisotyöntekijä. Lisäksi jokaiselle luokka-asteelle on oma laaja-alainen erityisopettajansa.
Mikä S2-oppilaiden rooli oikeasti on?
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi kolmasluokkalaisten osaamisen kehittymistä ja havaitsi, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.
Todellisuudessa kaikilla oppilailla on kielitaustan lisäksi muitakin ominaisuuksia ja taustatekijöitä, jotka vaikuttavat osaamiseen ja sen muutokseen.
Kun huomioitiin yhtä aikaa S2-oppilaiden osuus koulussa, oppilaan syntymäkuukausi ja sukupuoli, lähisuvussa esiintyneiden oppimisvaikeuksien määrä ja huoltajien koulutustausta, näistä vain huoltajien koulutustausta ja syntymäkuukausi selittivät osaamisen muutosta.
Eli ei siis voida sanoa, että juuri S2-oppilaat hidastaisivat kehitystä koko koulun oppilailla, vaan näiden koulujen oppilaiden sosioekonominen tausta on usein kokonaisuudessaan keskimääräistä matalampi.
Perhetaustaan liittyvien tekijöiden vaikutus oppimiseen on ollut dosentti Venla Berneliuksen mukaan kasvussa Suomessa. Vanhempien heikompi sosioekonominen asema näkyy selvästi lasten heikompina oppimistuloksina.
– Naapurustojen eriytyminen ja perheiden erilaiset koulutuksellisen hyväosaisuuden resurssit ovat olleet hyvin jakautuneet varsin kauan. S2-oppilaiden ja maahanmuuton haasteet ovat vain tulleet uudeksi ulottuvuudeksi tähän kansalliseen koulutuksen eriarvoisuuden kuvaan.
Ylen koulukoneesta selviää, että esimerkiksi niissä kymmenessä koulussa, joissa on määrällisesti eniten S2-oppilaita, päättötodistusten keskiarvot ovat samaa tasoa kuin koko maan päättötodistusten keskiarvo. Vaihteluväli näiden koulujen päättötodistuksissa on 7,4 keskiarvosta 8,7 keskiarvoon. Koko maan päättötodistusten keskiarvo on 7,9.
Kielen ja itseluottamuksen tukeminen erityisen tärkeää
15-vuotias Ilie Bochkovar muutti Suomeen Moldovasta neljä vuotta sitten. Hän oli aluksi vuoden verran valmistavassa opetuksessa, jossa opiskellaan suomen kieltä ja tutustutaan suomalaiseen kouluun.
Bochkovar pitää valmistavaa opetusta tärkeänä S2-oppilaille ja olisi itse halunnut olla siellä pidempään.
OAJ vaati viime syksynä valmistavan opetuksen kirjaamista lakiin oppijan subjektiiviseksi oikeudeksi. Nykyisin valmistavaa opetusta tarjotaan noin vuoden ajan. OAJ:n mielestä opetusta pitäisi olla tarjolla joustavasti vähintään kaksi vuotta oppijan henkilökohtaisen osaamisen mukaisesti.
Bochkovar kokee nyt pärjäävänsä hyvin suomenkielisillä tunneilla Lehtikuusen koulussa.
– Opettaja tietää, mitä minä tiedän, ja miten hän voi auttaa minua.
Ilie Bochkovar tietää jo, mitä haluaa tehdä peruskoulun jälkeen: opiskella merkonomiksi Business College Helsingissä.
Kun 16-vuotias Carlos Emmanuel Timbiti muutti Suomeen vuonna 2020, hän ei osannut lainkaan suomen kieltä.
Timbiti vietti ensin kahdeksan kuukautta valmistavassa opetuksessa. Tämän jälkeen hän siirtyi peruskoulun yhdeksännelle luokalle Lehtikuusen kouluun.
Nyt hän opiskelee Vantaalla Sotungin lukiossa tavallisessa suomenkielisessä opetuksessa.
Carlos Emmanuel Timbiti on kiinnostunut opiskelemaan lukion jälkeen sosiaalityöntekijäksi tai opettajaksi.
Dosentti Venla Bernelius muistuttaa, että Pisa-tutkimuksissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimismotivaatio on ollut korkeampi kuin kantaväestön.
Ja toisaalta S2-oppilaita ei voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi. Osa on voinut syntyä Suomessa, osa on voinut tulla Suomeen vasta pari vuotta sitten. Osalla on pitkä koulupolku takanaan Suomeen tullessaan, osalla koulupolku voi olla hyvin rikkonainen.
Myös S2-opetuksen määrä ja laatu vaihtelee kouluittain.
Berneliuksen mukaan olisi tärkeää kehittää koulutusjärjestelmää niin, että se aidosti tukee kaksi- ja kolmikielisiä lapsia.
– Kokemukset oman kielen tuesta tuntuvat olevan valtavan tärkeitä. Jos lapsi saa aidosti tukea abstraktin, akateemisen ajattelun kehittämiseen sekä omalla äidinkielellään että kohdemaan kielellä, hän hyötyy siitä ihan valtavasti akateemisesti myöhemminkin.
15-vuotias Shahad Masaoodi on kotoisin Turkista ja puhuu äidinkielenään arabiaa.
Hän haluaa opiskella lähihoitajaksi ja erikoistua suunhoitoon.
Hauraammista sosioekonomisista taustoista tulevat oppilaat sekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat päätyvät tällä hetkellä epätodennäköisemmin korkeakoulutukseen, vaikka heillä olisi peruskoulusta hyvä todistus, Venla Bernelius sanoo.
– Jos halutaan käyttää koko maan lahjakkuuspotentiaali, meidän täytyy keksiä tapoja varmistaa, että kaikki pääsevät kiinni opintoihin ja etenemään myös jatko-opintoihin. Konkreettisten taitojen ohella meidän täytyy pystyä tukemaan näiden oppilaiden uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 17. helmikuuta kello 22:een saakka.
Juttuun on korjattu Alina Popovychin sukunimi 17.2. klo 12.57.
Koneesta korjattu 79 koulun liian korkeat keskiarvot 20.2. Keskiarvot olivat näissä kouluissa koneellisessa käsittelyssä tapahtuneen virheen vuoksi 0,09-0,81 liian suuret.